Kuopion ja Siilinjärven seurakuntien talousarvioissa peruskorjaustarpeita ja panostusta palveluun
Pandemian aiheuttama talouden epävarmuus heijastuu myös seurakuntien talousarvioihin.
Kuopion seurakuntayhtymän vuoden 2021 talousarvio on hyväksytty koronapandemian toisen aallon alkumetreillä, jolloin oli erityisen vaikeaa arvioida verotuloja yleisen talouskehityksen valossa.
Sumeista talousnäkymistä huolimatta kirkollisveroa ei nosteta, mutta arvioidaan, että verotulot ovat samalla tasolla kuin vuoden 2020 talousarviossa. Verotuloja ja valtionrahoitusosuutta odotetaan kertyvän yhteensä 21 153 700 euroa.
Ansio- ja pääomaverotuloja arvioidaan kertyvän 18 754 300 euroa eli saman verran kuin vuoden 2020 talousarviossa. Valtionrahoitusosuudeksi on arvoitu 2 399 400 euroa, mikä on puolestaan 0,4 prosenttia pienempi kuin edellisvuoden talousarviossa.
Kuopioon valmistumassa uusi krematorio
Yhtymän maksuvalmius on edelleen hyvä, mutta verotulojen trendi on laskeva. Investointi- ja peruskorjaustarpeita on 2020-luvun mittaan odottamassa noin 40 miljoonan euron edestä. Talousarvio lähtee siitä, että nykyiset rakennukset pidetään kunnossa ja että keskusseurakuntatalon myynnin jälkeen hankitaan tuomiokirkkoseurakunnalle ja keskushallinnolle uudet tilat.
Nykyiset rakennukset pidetään kunnossa.
Vuoden 2021 talousarvio sisältää yhteensä 5 799 500 euron investoinnit. Niistä suurin on 3,9 miljoonaa euroa maksava uusi krematorio.
Oheisessa kuviossa kiinteistö- ja hallintokulut on jyvitetty työaloittain, joten hallinto näyttäytyy vain kirkonkirjojen pitona. Nettokustannusten muutokset edellisvuoteen verrattuna ovat prosentteina pieniä, vaikka euromääräisesti juustohöylä on pyyhkäissyt miltei kaikkia työaloja.
Vuoden 2021 talousarvioon ei tulevilla rakenneuudistuksilla ole vielä mitään vaikutusta.
Siilinjärvellä kuusi euroa kymmenestä menee kasvatukseen ja palveluun
Siilinjärven seurakunta arvioi tämän vuoden toimintansa nettokustannuksiksi reilut 4,2 miljoonaa euroa. Seurakunnassa ihmisten parissa tehtävä työ näkyy kulurakenteessa: kuluista kaksi kolmannesta (64 %) eli 2,5 miljoonaa euroa syntyy henkilöstökuluista.
Kirkon ydintehtävään kuuluu julistus, kasvatus ja palvelu.
Suuren osan seurakunnan verovaroista lohkaisee kasvatus, esimerkiksi lasten päiväkerho, perhekerho ja rippikoulu. Nettokuluista liki puolet (45 %) eli yli 1,9 miljoonaa euroa käytetään suoraan lapsi- ja nuorisotyöhön. Lapsia, nuoria ja perheitä seurakunnan työssä kohdataan myös diakoniatyössä (13 % nettokuluista) sekä perhejuhlissa, jumalanpalveluksissa ja musiikkityössä (18 % nettokuluista).
”Kirkon ydintehtävään kuuluu julistus, kasvatus ja palvelu. Suurin osa kuluistamme tulee niistä”, kirkkoherra Olli Kortelainen sanoo.
Jäsentä kohti kuluja on enemmän kuin verotuloja: nettokulut 264 euroa ja verotulot taas 227 euroa (viime vuonna 257 e ja 224 e). Verotuloilla ja valtionosuudella seurakunta rahoittaakin toiminnastaan vain reilut viisi kuudennesta (86 %). Loppuosa katetaan metsätalouden, tonttien, osakehuoneistojen ja rahoituksen tuotoilla (10 %) ja aiempien vuosien ylijäämistä.
Toimintaan lisää yhteisöllisyyttä ja esteettömyyttä
Tämän vuoden toiminnassaan seurakunta lisää yhteisöllisyyttä, digitaalisuutta ja esteettömyyttä. Tarkasteluun nostetaan myös ympäristöasiat, kun seurakunta valmistautuu hakemaan Kirkon ympäristödiplomia.
”Yhteisöllisyyttä painotamme muun muassa olohuonetoiminnassa, jumalanpalvelusryhmissä ja erilaisen yhteistyön tekemisessä paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa. Jumalanpalvelusten suoratoistoista ja hartauksien videoinnista on tullut pysyvä osa toimintaamme ja niitä parannetaan koko ajan. Esteettömyyttä kehitämme niin fyysisissä tiloissa kuin verkkopalveluissa. Jumalan sana on toimintamme ja muutosten ytimessä”, kirkkoherra Olli Kortelainen kertoo.
Siilinjärven seurakunta uusii tänä vuonna Siilinjärven kirkon äänentoistojärjestelmän ja aloittaa seurakuntatalon remontin suunnittelun, jotta tiloja päästään remontoimaan vuoden päästä. Seurakunta investoi myös Viinamäen hautausmaan valaistuksen ja aidan uusimiseen.
