Lähikuva ihmisestä, joka pyyhkii kädellä silmiään.
Ihmiset hakeutuvat diakonian asiakkaiksi elämänmuutoksissa ja hädän hetkellä. Kuva: Tuija Hyttinen

Kriisissä diakonia reagoi nopeasti ja on kuulolla

Koti palaa. Ero tai sairaus romahduttaa. Yksinäisyys meinaa nujertaa. Kirkon diakoniatyöntekijät ovat valmiina tukemaan ihmisiä hädän hetkellä ja elämän tiukkuudessa. Kriiseistä ja vaikeuksista voi päästä eteenpäin, kun joku kuulee ja kuuntelee.

Kuopiolaisperhe menetti tulipalossa kotinsa loppiaisena. Muutama päivä myöhemmin Kallaveden seurakunta avasi Kotimaanapu-palvelussa keräyksen, johon kuka tahansa saattoi lahjoittaa perheelle apua. Keräystavoitteeksi asetettu 12 000 euroa täyttyi noin kolmessa päivässä.

”Olemme käyttäneet tällaista verkkokeräystä muutaman kerran vuodessa erilaisissa katastrofitilanteissa. Kyseessä on ollut inhimillinen hätä ja tilanne, jossa avustettavat eivät ole saaneet riittävästi apua muualta. Esimerkiksi jos perhe on homekotinsa vuoksi joutunut hävittämään huonekalunsa ja kaikki tekstiilinsä, avuntarve on niin suuri, että määrärahamme eivät riitä auttamiseen”, kertoo johtava diakoniatyöntekijä Maarit Kirkinen Kallaveden seurakunnasta.

Kotimaanapu on Kirkkopalvelujen ylläpitämä keräyspalvelu, jota seurakuntien diakoniatyö voi käyttää osana avustustyötään. Pääosa seurakuntien avustusrahoista on budjettiin kirjattuja verovaroja. Lisäksi diakoniatyöntekijät voivat anoa asiakkaalleen tukea kirkon rahastoista ja säätöistä. Näitä käytetään esimerkiksi lasten harrastuskuluissa tai sellaisissa isoissa tarpeissa, joihin asiakas ei saa apua muualta.

Arvioimme koko ajan sitä, missä hätä on suurin.

Maarit Kirkinen

”Seurakuntamme oma vuosibudjetti on pieni. Joka seurakunnassa budjetti on erikokoinen”, Kirkinen huomauttaa.

”Myös eri järjestöt ovat antaneet lahjoituksia nimenomaan diakoniatyöhön”, Kirkinen sanoo verovaroja täydentävästä tuesta.

Katastrofin keskellä ihminen saa hätäapua myös SPR:ltä, kunnan sosiaalipäivystyksestä ja kriisikeskuksesta.

Tulokatko ajaa kriisiin

Ihmiset hakeutuvat diakonian asiakkaiksi erilaisissa kriiseissä, kuten työttömyyden, eron tai sairastumisen seurauksena.

”Kun tulot katkeavat etuuden viivästyessä, pätkätöiden tai lomautuksen takia, elämän muuttuu äkkiä ja tulee ruuasta pula. Ohjaamme silloin etuuksien ja palveluiden hakemisessa. Tarvittaessa myönnämme ostoluvan kauppaan tai apteekkiin. Esimerkiksi joillain eläkeläisillä ei alkuvuonna riitä rahat lääkkeisiin vuosiomavastuun nollauduttua”, Maarit Kirkinen sanoo.

Kirkinen painottaa, että seurakuntien talousapu on kerta-avustusta kriisissä. Diakoniatyössä tehdään yhteistyötä sosiaalityön kanssa.

”Arvioimme koko ajan sitä, missä hätä on suurin.”

Keskusteluapua tarvitaan paljon.

Nyt diakoniatyöntekijät kohtaavat etenkin mielenterveys- ja päihdeongelmia ja yksinäisyyttä. Huoli on myös huonokuntoisista ja kodeissaan asuvista vanhuksista, joilla on monia ongelmia eikä ole palveluita saatavilla.

”Keskusteluavun tarve on suuri, koska ihmiset eivät saa riittävästi palveluita eivätkä pääse terapiaan. Yksinäisyys on monelle jokapäiväistä pitkältä ajalta. Korona ei ole yhtään sitä parantunut.”

”Emme me ole tekemässä tätä yksin, on auttajia muitakin. Mutta yhteiskunnassa on liian pieni resurssi.”

Ystävistä on pula

Diakoniatyön ydintä on ihmisen kohtaaminen ja auttaminen – henkisesti, hengellisesti ja aineellisesti.

”Me työntekijät voimme sopia keskusteluaikoja ja tehdä kotikäyntejä.”

Yksinäisyys on monelle jokapäiväistä.

”Koulutamme vapaaehtoisia keskustelijoiksi ja ulkoilukavereiksi. Ystäviä tarvitsevat eri-ikäiset, ja heistä on kova pula. Ilman vapaaehtoisia monet avuntarvitsijat olisivat jääneet ilman yhdessäolon tuomaa hyvää oloa.”

Kuopion seurakunnissa diakoniatyöntekijöitä on noin 25, Siilinjärvellä 6. Parhaillaan Kuopiossa on meneillään päihdetyön diakoniatyöntekijän rekrytointi.

Kirkon diakoniatyö täyttää 150 vuotta

Kirkon diakonia viettää nyt 150-vuotisjuhlia: tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä suomalaisesta diakonissan Matilda Hoffmanin vihkimyksestä. Juhlavuotta arjen työn tekijät viettävät arjen keskellä.

Esimerkiksi Kallaveden seurakunta viettää puistojuhlaa toukokuussa. Siilinjärvelle suunnitellaan syksyksi keskusteluiltoja Erätauko-menetelmällä. Monilla paikkakunnilla vietetään diakonian viran päivää 1.9. Lähimmäisen päivä 11.9. taas on toisen huomioimisen ja arkisen auttamisen juhlaa.

Valtakunnallisesti juhla näkyy diakoniatyöntekijöiden juhlavihkimyksessä Lahdessa ja Kirkon diakoniapäivillä Helsingissä. Diakoniaan liittyy kirkon ohjelma Porin SuomiAreenassa kesällä. Juhlavuosi näkyy ja kuuluu myös hartausohjelmissa ja sosiaalisessa mediassa.

Tutkimusten mukaan suomalaisista enemmistö odottaa, että kirkko olisi näkyvästi mukana kantamassa sosiaalista vastuuta. Hengellisen tehtävänsä lisäksi kirkon odotetaan panostavan auttamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Jokainen kristitty voi toteuttaa diakoniaa lähimmäisyytenä arjessa.