Konstaapeli Daniel näyttää virkamerkkiään ja hymyilee.
Kuva: Tuija Hyttinen

Konstaapeli Daniel Kalejaiye on kansalaisten tavattavissa sosiaalisessa mediassa

Kuopiolainen vanhempi konstaapeli Daniel Kalejaiye on varsinkin nuorison keskuudessa tullut tunnetuksi TikTok-videoistaan.

”Moro, se on konstaapeli Daniel täällä.” Näillä sanoilla Daniel Kalejaiye mutkattomasti aloittaa videonsa, joiden avulla hän haluaa tehdä poliisin työtä tutuksi – erityisesti nuorille.

Näin korona-aikaan Kalejaiyen videoiden seuraajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti.

”Nuoret ovat entistä enemmän puhelimiensa kimpussa, kun oikein muutakaan tekemistä ei ole. Se varmasti osaltaan selittää seuraajamäärien nousua.”

”Sen sijaan korona-aika ei ole lisännyt nuorten tekemien rikosten määrää. Ei ole merkkejä siitä, että mahdollinen turhautuminen purkautuisi lain rikkomisena”, Kalejaiye tähdentää.

Somessa on matala kynnys ottaa yhteyttä

Daniel Kalejaiye työskentelee Itä-Suomen poliisilaitoksen Kuopion yksikössä nettipoliisina ja on mukana myös ennalta ehkäisevää työtä tekevässä ankkuriryhmässä.

”Ankkuriryhmän asiakkaina ovat alaikäiset nuoret. Moniammatilliseen ryhmään kuuluu poliisin lisäksi muun muassa sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä.”

Kalejaiyen mukaan nettipoliisin tehtävä on hyvin laaja. Ydinajatuksena kuitenkin on olla kansalaisten saatavilla.

”Olen läsnä sosiaalisen median eri kanavissa ja teen omalta osaltani poliisin työtä tunnetuksi. Somen kautta voi hyvin tehdä myös ennalta ehkäisevää työtä, videoilla pyrin esimerkkien avulla avaamaan vaikkapa sitä, mitä kunnianloukkaus tarkoittaa ja mitä siitä voi seurata.”

Eivät nuoret herkästi rupea soittamaan.

”Sosiaalinen media on se paikka, jossa nuoret nykyään ovat tavoitettavissa. Siellä heidän on helpompi lähestyä poliisia mieltä askarruttavissa kysymyksissä. Eivät nuoret herkästi rupea soittamaan, puhumattakaan että tulisivat käymään tai lähestyisivät poliisia tuolla kentällä.”

Kalejaiye kuitenkin painottaa, että rikoksia ei selvitellä sosiaalisessa mediassa.

”Jos rikoksesta on kyse, kehotan tekemään rikosilmoituksen. Varsinkin korona-aikana se on suositeltavinta tehdä verkkoasioinnin kautta. Jos siihen ei ole mahdollisuutta, voi käydä paikan päällä rikosilmoitusten vastaanoton aukioloaikoina.”

Oma persoona saa näkyä videoissa

Kalejaiye laittaa erityisesti TikTok-videoissaan oman persoonansa peliin.

”Faktatiedon lisäksi tykkään kertoa myös omista fiiliksistäni. Haluan tuoda esille sen, että me poliisitkin olemme ihan tavallisia ihmisiä ja meitä voi rohkeasti lähestyä ilman turhaa jännittämistä.”  

Kalejaiye kertoo toisinaan ihmettelevänsä joidenkin nuorten negatiivista suhtautumista poliisiin. Tietyissä piireissä poliiseja nimitetään halventavaan sävyyn ”kytiksi”, ja heitä pidetään ilonpilaajina.

”Ehkä se kumpuaa ainakin osittain musiikkimaailmasta. Joku on joskus sanonut, että rap-musiikki vaikuttaa nuoriin enemmän kuin uutiset.”

TikTok-videoiden kautta esille nostetut asiat ovat Kalejaiyen näkemyksen mukaan menneet nuorisolle hyvin perille.

”Heiltä on ruvennut tulemaan melko runsaasti palautetta ja välillä myös ehdotetaan aiheita, mistä voisin tehdä seuraavan videon.”

TikTokin lisäksi konstaapeli Kalejaiyen voi kohdata Facebookissa, Snapchatissa ja Instagramissa.

Nettiin syötetyistä asioista jää pysyvä jälki

”Eniten netissä ehkä tulee nuorten kanssa keskusteltua haukkumisesta ja epäasiallisesta käytöksestä”, Kalejaiye selvittää.

”Taannoin esimerkiksi viestittelin hyvän tovin henkilön kanssa, joka oli heittänyt toiselle tapa ittes -kehotuksen. Itse kukin voi miettiä, että millaiselta tuollaisen kommentin saaminen tuntuu.”

Kalejaiyen mukaan nuoret kyllä jollain tasolla tiedostavat, että nettiin syötetyistä asioista jää sinne pysyvä jälki.

”Mutta he eivät välttämättä oikeasti ymmärrä, mitä se todellisuudessa tarkoittaa. Viestin, kuvan tai videon voi toki aina poistaa – silti se on hyvinkin ehtinyt jo levitä melko laajallekin. Ja kaikesta jää joka tapauksessa jonkinlainen jälki.”

Liikkeellä on paljon väärää tietoa.

”Voi olla karu yllätys, jos vaikkapa työpaikan saaminen tyssää siihen, että netistä löytyy jotain raskauttavaa materiaalia.”

Nuoret esittävät sosiaalisen median kautta nettipoliisille kysymyksiä mieltä askarruttavista asioista, jotka liittyvät pitkälti siihen, mikä on laillista ja mikä ei.

”Olen huomannut, että liikkeellä on paljon väärää tietoa. Tuon kysyjille esiin lain näkökulmaa. Esimerkiksi monille tulee yllätyksenä, että jos valehtelee poliisille henkilöllisyytensä, siitä voi joutua putkaan.”

Kerro huonosta olosta – älä näytä sitä

Kalejaiye haluaa painottaa nuorille suvaitsevaisuuden merkitystä.

”Kaikista ei ole pakko tykätä, mutta kaikkien kanssa olisi suotavaa tulla toimeen.”

Työssään Kalejaiye on nähnyt, miten oman pahan olon purkaminen toisiin on lisääntynyt.

”Olen yrittänyt viestittää ihmisille, että jos on paha olo, se kannattaa sanoa – ei näyttää. Eli mieluummin kerrotaan jollekin niistä omista tuntemuksista kuin puretaan niitä sanallisesti tai fyysisesti toisiin.”

Kalejaiyea pyydetään usein oppilaitoksiin antamaan laillisuuskasvatusta – monet asiat kun kuulostavat poliisin suusta vakuuttavammilta.

”Yritän vierailla kouluilla niin paljon kuin muu työtilanne antaa myöten.”

Nyttemmin Kalejaiye on ryhtynyt tekemään Instagram-julkaisuja myös englanniksi.

”Sillä tavalla saan laajennettua kontaktipintaa maahanmuuttajiin ja ulkomaalaisiin opiskelijoihin.”

Konstaapeli Daniel Kalejaiyen tavoitat Instagramista (konstaapelidaniel), Facebookista ja TikTokista sekä Snapchatista (Konstaapelidani).