Ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, viihtyisän ympäristön ja oman terveydenkin kannalta on 100-prosenttisen viisasta laskea kulutustasoa. Ympäristödiplomi kannustaa siihen seurakuntia.
Seurakunnat parantavat vauhtiaan ympäristökilvoittelussa, ja ympäristödiplomi on siinä hyvä välinen, näkee yhteiskunnan ja kestävän kehityksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen kirkkohallituksesta. Luterilaisessa kirkossa suhtaudutaan vakavasti ekologisiin uhkiin. Kirkossa tehdään se, mitä ympäristölait määräävät, ja enemmänkin.
”Jotkut kirkot maailmalla ovat tehneet hienoja ympäristöohjelmia ja antaneet komeita julistuksia. Suomessa on haluttu laittaa ensin oma pesä kuntoon ja puhua vasta sen jälkeen isompaan ääneen.”
Luomakunnan varjeleminen on yksi kirkkomme strategisista painopisteistä. Sipiläinen on ollut laatimassa Hiilineutraali kirkko 2030 -strategiaa ja Kirkon ympäristödiplomia, jota Kuopion seurakunnatkin hakevat. Kussakin diplomia tavoittelevassa seurakunnassa laaditaan oma ympäristöohjelma.
Kirkossa suhtaudutaan vakavasti ekologisiin uhkiin.
”Jokaisen seurakunnan ei tarvitse kuitenkaan keksiä erikseen pyörää, kun valmiina tarjotaan selkeä toimintamalli käyttöohjeineen. Ympäristödiplomi auttaa tekemään järkevästi ja vastuullisesti sen, mitä pitäisi muutenkin tehdä.”
Positiivinen kateus innostaa seurakuntia kilvoittelemaan ympäristöasioissa
Taju ympäristötyön keskeisyydestä on lisääntynyt kirkossa, mutta on siinä vielä tekemistäkin.
”Ympäristödiplomia kehitettäessä ajattelimme, että positiivinen kateus innoittaa seurakuntia kilvoittelemaan, kun nähdään, miten naapurissa asiat on pantu kuntoon.”
Sipiläinen sparraa kirkkoa ekologisesti ja eettisesti kestävämpään toimintakulttuuriin. Miten seurakunnat pannaan ekokuriin ja luomakunnan Herran nuhteeseen?
”Sanktioita ei ole suunniteltu. Sen sijaan kirkko tarjoaa käyttökelpoisia ratkaisumalleja, joita ympäristödiplomikin sisältää. Kukin seurakunta voi soveltaa ja hyödyntää niitä tarpeidensa mukaan.”
Ympäristödiplomin saavat seurakunnat pienentävät luontoon kohdistuva kuormitustaan. Energiaa käytetään vähemmän ja kierrätystä tehostetaan. Kestävä kehitys on tavoitteena kaikessa.
Kukaan ei elä täällä vain itseään varten
Kirkolla ei ole esittää ihmiskunnan ilmastotalkoisiin omaa tieteellistä totuutta tai erityisiä energiansäästövinkkejä. Luterilaiset luottavat alan asiantuntijoihin ja tieteellisesti tutkittuun tietoon myös ympäristödiplomin osalta.
”Mutta motivaation lähteenä kristinuskolla on paljonkin annettavaa!”
Hengitämme samaa ilmaa kuin eläimet.
Teologi katsoo koko luomakunnan elävän Luojansa yhteydessä. Jumala ei jäänyt Telluksen etäiseksi tarkkailijaksi, joka katsoi kerran luomaansa ja jätti sen sitten selviämään omillaan. Jeesus Nasaretilaisessa Jumala näytti, että hän kärsii luotujensa mukana ja iloitsee iloitsevien kanssa.
”Kukaan meistä ei elä vain itseään varten. Kuulumme suureen elämän verkostoon, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Sisällämme samaa ainetta bakteerien, maan matosten ja taivaan tähtien kanssa. Hengitämme samaa ilmaa kuin eläimet.”
Sipiläisen mielestä me saatamme kohdata Jumalan vaikkapa katsoessamme kaunista maisemaa tai rakastetun läheisyydessä. Silloin me näemme kaiken olemassa olevan perimmäisen mielen, Luojan hyvät lahjat.
”Jumalan rakkauden kokeminen herättää kunnioitusta ja kiitollisuutta kaikkea maailmassa olevaa kohtaan.”
Krääsän himosta pitäisi pyristellä irti ja suuntautua kohtuullisempaan elämään
Ilkka Sipiläinen uskoo, että Jumala kutsuu luotujaan iloon. Se ilo on erilaista kuin kulutusjuhlaan liittyvä hetkellinen ja hedonistinen nautinto.
”Jumalan lahjoista iloitsevan ihmisen ei tarvitse haalia ylimäärästä krääsää, vaan hän voi kiitollisena saamastaan hyvästä pyrkiä kohtuulliseen elämään. Se mahtuu tämän maailman puitteisiin, eikä vaaranna luonnon tai toisten lajien tulevaisuutta.”
Tuhoa tuottavia olosuhteita vastaan taisteltaessa ja hyvää tehtäessä toteutuu jo Jumalan valtakunta. Pahasta ei kuitenkaan päästä.
”Jumala ei halunnut tehdä meistä robotteja, jotka noudattavat automaattisesti taivaallista tahtoa, vaan hän antoi meille mahdollisimman suuren vapauden.”
Sen vapauden seuraus on, että meitä kutsutaan vapaaehtoisesti myös työhön ympäristön suojelemiseksi. Kirkon ympäristödiplomi on yksi konkreettinen vastaus tähän kutsuun.
Kaikki teot – ja tekemättä jättämiset – ratkaisevat.
Kirkko voisi asettua vastavoimaksi kulutususkonnolle
Ilkka Sipiläinen ehdottaa, että kirkko voisi asettua rohkeammin moraaliseksi vastavoimaksi kaikkialla jylläävälle kulutususkonnolle. Turhasta kuluttamisesta luopuminen on kaikkien yhteinen haaste.
”Aikamme merkittävin moraalikysymys kuuluu, kuinka onnistumme varmistamaan, että tulevilla sukupolvilla on elämisen edellytykset kestokykynsä rajoille tulleella planeetalla.”
Ihmiset on asetettu ”viljelemään ja varjelemaan”.
Kristityllä on maailmassa Jumalan taloudenhoitajan tehtävä.
”Meidän on suostuttava suhtautumaan luomakuntaan samalla tavalla kuin sen Luoja – rakastavasti.”
Sipiläinen uskoo, että evoluution myötä toteutuu Jumalan tahto, joka tuottaa yhä rikkaampia elämänmuotoja, ellei ihminen sotke kehitystä itsekkyytensä ja ahneutensa takia.
”Kristinusko ei ole mikään hällä väliä- tai antaa olla -uskonto. Kristityllä on maailmassa Jumalan taloudenhoitajan tehtävä.”
Tätä tehtävää 63-vuotias pappi ja positiivisella asenteella varustettu elämäntapa-aktivisti on pyrkinyt toteuttamaan jo kolme vuosikymmentä, omien sanojensa mukaan unelmahommassaan.
”Nuorena minussa heräsi valtava oikeudenmukaisuuden nälkä koettuani yhteiskunnallisen ja hengellisen herätyksen. Halusin selvittää kiihkeästi, kuinka kristinuskon kauniit periaatteet voisivat toteutua maailmassa. Olen saanut toteuttaa nuoruuteni ihanteita.”