Kirkko mielletään aiempaa läheisemmäksi ja rohkeammaksi
Tuoreen seurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselyn mukaan Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat koetaan entistä läheisemmiksi kaupunkiseurakuntien alueella.
Seurakunnat koettiin myös aiempaa rohkeammaksi ja kokeilunhaluisemmiksi.
Koko aineistossa muutokset aiempiin kyselyihin nähden olivat pieniä. Ikäryhmistä nuoret alle 25-vuotiaat miehet erottuvat myönteisyyden lisääntymisessä. Vuonna 2021 tästä ikäryhmästä 32 prosenttia suhtautui myönteisesti seurakuntaan, vuonna 2023 jo 40 prosenttia ja vuonna 2025 prosentti oli 44.
”Mielikuvat muuttuvat yleensä hitaasti, mutta joidenkin kysymysten kohdalla tunnistamme selkeän ja johdonmukaisen trendin”, tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä toteaa.
”Kiinnostavaa on pohtia, mikä selittää kuplinnan nuorimmissa ikäryhmissä.”
Mielikuvissa on alueellisia eroja
Alueelliset erot ovat osittain merkittäviä. Espoossa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Kokkolassa myönteisyys seurakuntaa kohtaan on lisääntynyt, kun taas Lahdessa ja Tampereella on menty toiseen suuntaan.
Mielikuvissa kirkkoa luonnehditaan sanoilla luotettava, aktiivinen ja hyvä. Ei-imartelevia kirkkoon liitettyjä adjektiiveja ovat etäinen, tuntematon, näkymätön.
Alueelliset erot ovat osittain merkittäviä.
Mielikuvissa korostuivat edelleen luotettavuus, avoimuus, uskottavuus, ja toisaalta rutiininomaisuus, kangistuneisuus ja varovaisuus. Kuitenkin muutoksen suunta oli selvä: kokeilunhaluisuus, läheisyys ja rohkeus olivat kautta linjan kasvaneet.
Kirkkoon liitetyissä mielikuvissa Kuopiossa korostuivat muun muassa monipuolisuus ja aktiivisuus.
Arvojen vastaavuus kasvussa
Kimmo Ketolan mukaan kirkon ja omien arvojen vastaavuutta koskevassa kysymyksessä huomionarvoista oli, että vastaavuus oli koko aineistossa lisääntynyt verrattuna vuoteen 2023.
”Muutos oli kaikilla alueilla tapahtunut samaan suuntaan, ja arvojen vastaavuus oli lisääntynyt erityisesti naisten keskuudessa useissa ikäryhmissä. Esimerkiksi 18–24-vuotiaiden naisten ikäryhmässä kaksi vuotta sitten 27 prosenttia vastasi kirkon edustamien arvojen vastaavan omia arvojaan, kun tänä vuonna vastaavuus oli 38 prosenttia.”
”Aiemmissa kyselyissä tämän suuntainen muutos on näkynyt lähinnä nuorten miesten keskuudessa. Tässä aineistossa liikahduksia näkyy myös naisten keskuudessa.”
Seurakunta kohdataan useimmiten hautausmaalla
Kyselyn perusteella ihminen kohtaa seurakunnan kaikkein useimmiten hautausmaalla käydessään, tätä mieltä oli 43 prosenttia kaikista vastaajista. Seurakuntalehdet tavoittivat edelleen erityisesti kirkkoon kuuluvat vastaajat.
Noin yksi kolmasosa kirkkoon kuuluvista on ollut seurakunnan kanssa tekemisissä joko vieraana tai osallistujana jossain kirkollisessa toimituksessa, esimerkiksi häissä tai hautajaisissa – kirkkoon kuulumattomien prosentti oli selkeästi pienempi, vain 17.
Yhteys seurakuntiin toteutuu kuitenkin merkittävässä määrin median välityksellä. Kaikkiaan noin 59 prosenttia vastaajista kertoi kohdanneensa seurakunnan verkossa, joko osallistumalla verkkotapahtumaan tai median tai viestinnän tavoittamana. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla myös joulukalenteri tavoitti hyvin kirkkoon kuuluvat.
Yhteys seurakuntiin toteutuu pitkälti median välityksellä.
Kuopiolaiset vastaajat kertoivat olleensa viimeisen vuoden aikana seurakunnan kanssa tekemisissä eniten hautausmaalla (57 prosenttia) ja seurakuntalehden välityksellä (54 prosenttia). Kirkkoon kuulumattomien kohdalla vastaavat luvut olivat kummassakin tapauksessa 36 prosenttia. Kolmanneksi eniten kummassakin ryhmässä seurakuntaa kohdattiin osallistumalla kirkon toimituksiin, kuten häihin ja hautajaisiin.
Mielikuva Kuopion seurakunnista yleisesti oli erittäin myönteinen tai myönteinen 45 prosentilla vastaajista. Vastaavasti kielteinen tai erittäin kielteinen vain 9 prosentilla, loput suhtautuivat neutraalisti.
Vähäosaisista huolehtiminen koetaan tärkeäksi
Kyselyyn vastaajia pyydettiin myös arvioimaan asteikolla 1–7 seurakuntien tekemien asioiden ja palveluiden tärkeyttä ja seurakunnan onnistumista niiden tarjoamisessa. Tärkeimpänä seurakunnan tehtävänä nähdään kirkkojen ja hautausmaiden ylläpitäminen, ja myös tässä onnistuminen arvioitiin myönteisesti. Seuraavaksi tärkeimpänä pidetään vähäosaisista ja vanhuksista huolehtimista. Onnistuneena pidetään kirkon työtä mielekkään tekemisen järjestämisessä lapsille ja nuorille.
Tutkimuksen taustat
Kyselyn toimeksiantajana olivat seurakunnat ja seurakuntayhtymät 16 paikkakunnalla: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Kaarina sekä Vantaa.
Kysely toteutettiin 11.3.–9.4.2025 ja siihen vastasi 8 018 yli 18-vuotiasta suomalaista. Aineisto on painotettu alueittain iän ja sukupuolen mukaan aikuisväestöä vastaavaksi.
Vastaava kysely on aiemmin toteutettu vuosina 2018, 2021 ja 2023.