Jokainen voi itse toimia aivojensa ja muistinsa parhaaksi
Pelottaako ajatus muistisairaudesta? Elintavoilla on mahdollista vaikuttaa sairastumisen riskitekijöihin.
Reilu 22 000 ihmistä saa Suomessa vuosittain muistisairausdiagnoosin. Ilmaantuvuus nousee voimakkaasti iän myötä.
”Hyvin harvalla kuusikymppisellä vielä on muistisairautta, mutta 80-vuotiaiden keskuudessa se on jo huomattavasti yleisempi. Toki sairastua voi jo työikäisenäkin, se on kuitenkin harvinaisempaa”, Itä-Suomen yliopiston ja THL:n tutkimusjohtaja, lääkäri Tiia Ngandu (kuvassa) selvittää.
Alzheimerin tauti on muistisairauksista yleisin.
Julkisuudessa puhutaan paljon Alzheimerin taudista, mutta se on vain yksi muistisairauden muoto. Muita muistisairauksia ovat muun muassa Lewyn kappale -tauti, otsa-ohimolohkorappeuma sekä aivoverenkiertohäiriöihin ja Parkinsonin tautiin liittyvät muistisairaudet.
”Alzheimerin tauti on näistä kuitenkin yleisin.”
Hälytyskellojen pitäisi soida näistä oireista
Avaimet unohtuvat toisinaan kotiin ja nimetkään eivät aina meinaa pysyä mielessä – onko syytä epäillä muistisairautta?
”Ei välttämättä. Muistisairauden ensimmäiset oireet vaihtelevat ihmisestä ja sairauden tyypistä riippuen. Unohtelua voivat aiheuttaa monet muutkin syyt kuten esimerkiksi unettomuus ja stressi.”
”Jos on vaikeuksia muistaa viimeaikaisia tapahtumia ja palauttaa niitä mieleen, uusien taitojen oppiminen vaikeutuu tai ilmaantuu aloitekyvyttömyyttä, silloin olisi ehkä syytä hakeutua muistitesteihin. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että erityisesti jos edellä mainituissa tapahtuu selkeä muutos aikaisempaan, se voi olla merkki alkavasta muistisairaudesta”, Ngandu painottaa.
Joihinkin muistisairauksiin voi liittyä myös käytösoireita ja persoonallisuuden muutoksia.
”Oireita kannattaa peilata ikään. Jos niitä ilmenee alle 50-vuotiailla, on yleensä kyse jostain muusta kuin muistisairaudesta.”
Omilla valinnoilla voi vaikuttaa muistisairauden puhkeamiseen
Suomessa ja maailmalla on meneillään paljon tutkimuksia, joissa pyritään selvittämään muistisairauksien syntymekanismeja ja riskitekijöitä. Tutkimustulokset auttavat hoitojen kehittämisessä ja erityisesti sairastumisriskin pienentämisessä.
”Uusimpien kansainvälisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että jopa 45 prosenttia muistisairauksista voitaisiin ehkäistä riskitekijöihin puuttumalla ja elintapavalinnoilla.”
”Ja sekin on arvokasta, jos sairauden puhkeamista pystytään edes viivästyttämään, vaikka sitä ei kokonaan voitaisikaan estää.”
Ngandu kertoo, että valtaosa riskitekijöitä selvittävistä tutkimuksista kohdistuu Alzheimerin tautiin ja verisuoniperäisiin muistisairauksiin, koska ne kattavat suurimman osan muistisairauksista.
Myös ilmansaasteet voivat mahdollisesti olla riskitekijä.
”On saatu näyttöä, että liikunta, suositusten mukainen terveellinen ruokavalio ja korkea koulutus alentavat riskiä sairastua. Korkea verenpaine, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, lihavuus ja masennus puolestaan kasvattavat sairastumisriskiä.”
”Myös näön ja kuulon ongelmat on yhdistetty kohonneeseen sairastumisriskiin. Joissain tutkimuksissa on esiintynyt viitteitä, että myös ilmansaasteilla voisi olla vaikutusta.”
Ngandu korostaa, että meillä jokaisella on oma riskitekijäcocktailimme erilaisten sairauksien suhteen. Esimerkiksi perintötekijöillemme emme voi mitään.
”On kuitenkin paljon tekijöitä, joihin voimme vaikuttaa. Ei silti voi luvata, että kun toimit näin, et varmasti sairastu.”
Aivot ja sydän tykkäävät samoista asioista
”Viime vuosina on paljon tutkittu elintapaneuvonnan vaikutuksia muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Suomessa toteutettu Finger-tutkimus on hyvä esimerkki tästä.”
Kyseinen tutkimus kesti kaksi vuotta ja sen aikana annettiin elintapaohjausta 60–79-vuotiaille. Ohjaus sisälsi liikuntaharjoittelua, ruokavalioneuvontaa, kognitiivista harjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tehostettua seurantaa.
”Tulokset olivat positiivisia. Tässä vaiheessa on kuitenkin vielä liian aikaista sanoa, miten elintapaneuvonta vaikuttaa muistisairausriskiin pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi tutkimuksessa on toteutettu pidempää seurantaa, jonka tuloksia analysoidaan parhaillaan.”
Tärkeintä on, että liikunta on säännöllistä.
Tutkimus silti osoitti elintapaneuvonnan ja liikunnan hyödyn.
”On vaikeaa tietää täsmälleen, mikä määrä tai minkälainen liikunta on tehokkainta muistisairauksien ehkäisemiseksi. Tärkeintä on, että liikunta on säännöllistä. Kannattaa valita itselleen mieluisa tapa liikkua, silloin sitä tulee myös harrastettua eikä into lopahda alkuunsa.”
”Kootusti voisi sanoa, että se mikä on hyväksi sydänterveydelle, on hyväksi myös aivoille.”
Koskaan ei ole myöhäistä petrata elintapojaan
Vaan entäpä, jos on jo saanut diagnoosin muistisairaudesta – onko terveellisistä elintavoista siinä vaiheessa enää mitään hyötyä?
”Ilman muuta on. Erityisesti elämänlaadun ja kotona pärjäämisen suhteen. Tästäkin on olemassa jonkin verran tutkimusnäyttöä.”
Elintapoihin pohjautuva ennaltaehkäisy on tärkeää.
”Toki täytyy huomioida oma toimintakyky ja muun muassa harjoittaa liikuntaa sen mukaan.”
Ngandu huomauttaa, että esimerkiksi Alzheimerin taudin ensimmäiset muutokset aivoissa ovat nähtävissä jo 20–30 vuotta ennen oireiden alkamista.
”Siksi elintapoihin pohjautuva ennaltaehkäisy on tärkeää. Koskaan ei ole liian myöhäistä, mutta ei myöskään liian aikaista ryhtyä pienentämään sairastumisriskiään.”