Jäsenetuja ja yhteistä hyvää – Mitä kaikkea kirkko tekee?

Tunnetko lapsia tai nuoria, jotka käyvät kirkon kerhoissa tai leireillä? Kuulitko seurakunnan auttaneen umpikujaan ajautunutta ihmistä? Kohtasitko papin sairaalassa?

Näitä rahoitetaan kirkollisverorahoilla. Kirkollisverolla rahoitetaan kristillistä kasvatusta ja hyvinvoinnin tukea, diakoniaa, sielunhoitoa, jumalanpalveluksia, kasteita, avioliittoon vihkimisiä, hautaan siunaamisia, musiikkitoimintaa sekä lähetystyötä, kansainvälistä diakoniaa ja muita kristilliseen sanomaan perustuvia palvelutehtäviä.

Kirkollisvero vaihtelee yhden ja reilun kahden prosentin välillä. Verovaroista kertyy merkittävä potti, jolla kirkko turvaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Koko kylä kasvattaa – kirkkokin

Vuonna 2024 eniten kirkollisverovaroja käytettiin lapsi- ja nuorisotyöhön yli 330 miljoonaa euroa. Tästä kolmannes käytettiin varhaiskasvatukseen, rippikouluihin neljännes, nuorisotyöhön kaksi viidennestä ja muu osa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Työhön sisältyvät mm. kerhot, leirit, retket sekä kouluyhteistyö.

Nuorten kastettujen ja kirkkoon liittyneiden joukko kasvaa vuosittain. Kirkon yhteyteen nuoria innostavat hengellisyys, yhteisöllisyys ja merkityksellinen osallisuus. Vuonna 2024 rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi yli 1 400 nuorta, viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna. Rippikoulun kävi yli 48 000 nuorta, yli 70 prosenttia ikäluokasta.

Heikompien, sairaiden ja väsyneiden rinnalla

Kirkon diakoniatyöhön käytettiin 124 miljoonaa euroa. Diakoniatyöllä tarkoitetaan vaikeuksissa olevan ihmisen auttamista: henkisen, sosiaalisen, aineellisen tai fyysisen hyvinvoinnin tukemista ihmisen omilla ehdoilla.

Seurakunnissa diakoniatyö on käytännön huolissa kannattelemista: keskusteluapua, ruoka-apua tai neuvoja talousasioissa, joskus myös pienimuotoista rahallista tukea akuutissa hätätilanteessa. Diakoniatyön tärkeä tehtävä on myös tuoda ihmisiä toistensa pariin ja vahvistaa osallistumisen mahdollisuuksia erityisesti kaikkein heikoimmassa elämäntilanteessa oleville.

Kirkko turvaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Kirkon työntekijät tarjoavat keskustelua ja sielunhoitoa elämän eri tilanteissa. Perheneuvontaan käytettiin noin 13 miljoonaa ja sairaalasielunhoitoon noin 10 miljoonaa euroa. Perheneuvonnassa apu kohdistuu parisuhteeseen, sairaaloissa papit tukevat potilaita ja heidän läheisiään sekä antavat työnohjausta hoitotyöntekijöille.

Pyhää arjessa ja juhlassa

Kirkko on mukana ihmisten arjessa ja juhlassa: ristiäisissä, konfirmaatiossa, avioliittoon vihkimisessä ja hautajaisissa. Vuonna 2024 kirkollisia toimituksia järjestettiin Suomessa lähes 80 000 ja niihin osallistui 2,3 miljoonaa ihmistä.

Sunnuntai ja kristilliset pyhäpäivät rytmittävät vuoden kulkua ja tuovat tauon työn keskelle. Juhlaperinteet rakentavat yhteisöä ja välittävät kulttuuria. Suosituimmat kirkossakäyntipyhät ovat joulu, pääsiäinen ja pyhäinpäivä.

Tuhansien konserttien kirkko

Tiesitkö, että evankelis-luterilainen kirkko on Suomen suurin yksittäinen ammattimuusikoiden työnantaja? Seurakunnissa työskentelee noin 900 korkeakoulutettua musiikin ammattilaista, kanttoria. Lisäksi kirkko tarjoaa esiintymistilaisuuksia sadoille freelance-muusikoille ja musiikin harrastajille.

Pyhäpäivät tuovat tauon työn keskelle.

Kirkoissa on vuosittain 15 000 musiikkitilaisuutta, joihin osallistuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä. Seurakuntien konsertteihin ja muihin musiikkitilaisuuksiin on usein vapaa pääsy ja tarjontaa löytyy niin vauvoille kuin vaareillekin.

Kirkot ovat suosittuja konserttipaikkoja myös kirkon ulkopuolisille toimijoille. Monilla pienillä paikkakunnilla kirkko on ainoa klassisen musiikin esittämiseen soveltuva tila.

Yhteisöllisyyttä keskellä kylää

Kirkko on suuri kiinteistöomistaja. Kirkon seinien sisällä tarjotaan monipuolista toimintaa, ja seurakunnat panostavat kirkkojen monikäyttöisyyteen. Erityistilanteissa kirkot avaavat ovensa kriisin kohdanneille ja suruaan käsitteleville.

Vuosisatojen ajan kirkko on rakentanut ja vaalinut yhteistä kulttuuriperintöä. Tähän kirkko saa valtiolta rahoitusta. Se kattaa osan kulttuuriperinnön hoidon kustannuksista, joita viime vuonna oli 23,6 miljoonaa euroa.

Oikeudenmukaisuuden puolesta

Suomen ev.lut. kirkko tekee yhteistyötä muiden maiden kirkkojen kanssa ja tukee lähetystyötä eri puolilla maailmaa. Lähetystyöhön käytetään vuodessa 35 miljoonaa euroa. Kirkon eri yhteistyöjärjestöt, suurimpina Kirkon ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura, saavat rahoitusta myös muilta tahoilta.

Kumppanijärjestöt käyttävät vuosittain yli 80 miljoonaa euroa, jotta mahdollisimman monen ihmisen perustarpeet olisi turvattu. Ruokaturva, puhdas vesi, sanitaatio, luku- ja kirjoitustaito ja ponnistelut rauhan eteen ovat esimerkkejä tästä.

Lue myös: Kuopion seurakuntien vuosi 2024 lukuina – kirkkoon liityttiin edellisvuotta enemmän