
Jäsenetuja ja yhteistä hyvää – Mitä kaikkea kirkko tekee?
Viime vuonna verottaja keräsi yli miljardi euroa kirkollisveroa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniltä. Mihin kirkko käyttää verovaroja?
Tunnetko lapsia tai nuoria, jotka käyvät kirkon kerhoissa tai leireillä? Kuulitko seurakunnan auttaneen umpikujaan ajautunutta ihmistä? Kohtasitko papin sairaalassa?
Näitä rahoitetaan kirkollisverorahoilla. Kirkollisverolla rahoitetaan kristillistä kasvatusta ja hyvinvoinnin tukea, diakoniaa, sielunhoitoa, jumalanpalveluksia, kasteita, avioliittoon vihkimisiä, hautaan siunaamisia, musiikkitoimintaa sekä lähetystyötä, kansainvälistä diakoniaa ja muita kristilliseen sanomaan perustuvia palvelutehtäviä.
Kirkollisvero vaihtelee yhden ja reilun kahden prosentin välillä. Verovaroista kertyy merkittävä potti, jolla kirkko turvaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Koko kylä kasvattaa – kirkkokin
Vuonna 2024 eniten kirkollisverovaroja käytettiin lapsi- ja nuorisotyöhön yli 330 miljoonaa euroa. Tästä kolmannes käytettiin varhaiskasvatukseen, rippikouluihin neljännes, nuorisotyöhön kaksi viidennestä ja muu osa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Työhön sisältyvät mm. kerhot, leirit, retket sekä kouluyhteistyö.
Nuorten kastettujen ja kirkkoon liittyneiden joukko kasvaa vuosittain. Kirkon yhteyteen nuoria innostavat hengellisyys, yhteisöllisyys ja merkityksellinen osallisuus. Vuonna 2024 rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi yli 1 400 nuorta, viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna. Rippikoulun kävi yli 48 000 nuorta, yli 70 prosenttia ikäluokasta.
Heikompien, sairaiden ja väsyneiden rinnalla
Kirkon diakoniatyöhön käytettiin 124 miljoonaa euroa. Diakoniatyöllä tarkoitetaan vaikeuksissa olevan ihmisen auttamista: henkisen, sosiaalisen, aineellisen tai fyysisen hyvinvoinnin tukemista ihmisen omilla ehdoilla.
Seurakunnissa diakoniatyö on käytännön huolissa kannattelemista: keskusteluapua, ruoka-apua tai neuvoja talousasioissa, joskus myös pienimuotoista rahallista tukea akuutissa hätätilanteessa. Diakoniatyön tärkeä tehtävä on myös tuoda ihmisiä toistensa pariin ja vahvistaa osallistumisen mahdollisuuksia erityisesti kaikkein heikoimmassa elämäntilanteessa oleville.
Kirkko turvaa hyvinvointiyhteiskuntaa.
Kirkon työntekijät tarjoavat keskustelua ja sielunhoitoa elämän eri tilanteissa. Perheneuvontaan käytettiin noin 13 miljoonaa ja sairaalasielunhoitoon noin 10 miljoonaa euroa. Perheneuvonnassa apu kohdistuu parisuhteeseen, sairaaloissa papit tukevat potilaita ja heidän läheisiään sekä antavat työnohjausta hoitotyöntekijöille.
Pyhää arjessa ja juhlassa
Kirkko on mukana ihmisten arjessa ja juhlassa: ristiäisissä, konfirmaatiossa, avioliittoon vihkimisessä ja hautajaisissa. Vuonna 2024 kirkollisia toimituksia järjestettiin Suomessa lähes 80 000 ja niihin osallistui 2,3 miljoonaa ihmistä.
Sunnuntai ja kristilliset pyhäpäivät rytmittävät vuoden kulkua ja tuovat tauon työn keskelle. Juhlaperinteet rakentavat yhteisöä ja välittävät kulttuuria. Suosituimmat kirkossakäyntipyhät ovat joulu, pääsiäinen ja pyhäinpäivä.
Tuhansien konserttien kirkko
Tiesitkö, että evankelis-luterilainen kirkko on Suomen suurin yksittäinen ammattimuusikoiden työnantaja? Seurakunnissa työskentelee noin 900 korkeakoulutettua musiikin ammattilaista, kanttoria. Lisäksi kirkko tarjoaa esiintymistilaisuuksia sadoille freelance-muusikoille ja musiikin harrastajille.
Pyhäpäivät tuovat tauon työn keskelle.
Kirkoissa on vuosittain 15 000 musiikkitilaisuutta, joihin osallistuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä. Seurakuntien konsertteihin ja muihin musiikkitilaisuuksiin on usein vapaa pääsy ja tarjontaa löytyy niin vauvoille kuin vaareillekin.
Kirkot ovat suosittuja konserttipaikkoja myös kirkon ulkopuolisille toimijoille. Monilla pienillä paikkakunnilla kirkko on ainoa klassisen musiikin esittämiseen soveltuva tila.
Yhteisöllisyyttä keskellä kylää
Kirkko on suuri kiinteistöomistaja. Kirkon seinien sisällä tarjotaan monipuolista toimintaa, ja seurakunnat panostavat kirkkojen monikäyttöisyyteen. Erityistilanteissa kirkot avaavat ovensa kriisin kohdanneille ja suruaan käsitteleville.
Vuosisatojen ajan kirkko on rakentanut ja vaalinut yhteistä kulttuuriperintöä. Tähän kirkko saa valtiolta rahoitusta. Se kattaa osan kulttuuriperinnön hoidon kustannuksista, joita viime vuonna oli 23,6 miljoonaa euroa.
Oikeudenmukaisuuden puolesta
Suomen ev.lut. kirkko tekee yhteistyötä muiden maiden kirkkojen kanssa ja tukee lähetystyötä eri puolilla maailmaa. Lähetystyöhön käytetään vuodessa 35 miljoonaa euroa. Kirkon eri yhteistyöjärjestöt, suurimpina Kirkon ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura, saavat rahoitusta myös muilta tahoilta.
Kumppanijärjestöt käyttävät vuosittain yli 80 miljoonaa euroa, jotta mahdollisimman monen ihmisen perustarpeet olisi turvattu. Ruokaturva, puhdas vesi, sanitaatio, luku- ja kirjoitustaito ja ponnistelut rauhan eteen ovat esimerkkejä tästä.
Lue myös: Kuopion seurakuntien vuosi 2024 lukuina – kirkkoon liityttiin edellisvuotta enemmän
Kirkollisveroja ei ole tarkoitettu hautaustoimeen
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on saanut valtiolta tehtäväksi huolehtia hautaustoimen palveluista. Hautaustoimella tarkoitetaan hautausmaiden ylläpitoa, hautaamiseen liittyviä palveluja, vainajien säilytystä ja krematoriotoimintaa. Palvelut on tarkoitettu kaikille suomalaisille, myös niille, jotka eivät kuulu kirkkoon. Siksi kirkko saa tähän valtion rahoitusta. Hautaustoimen kustannukset on tarkoitettu katettaviksi seurakuntien saamalla valtionrahoituksella ja tehtävistä perittävillä maksutuotoilla.
Valtionrahoitus kattaa hautaustoimen kustannuksista enää vain noin puolet. Tästä syystä monet seurakunnat ovat joutuneet korottamaan hautaustoimen maksuja vuoden 2025 alussa. Valtionrahoituksen leikkausten ja maksutulojen riittämättömyyden vuoksi monet seurakunnat joutuvat käytännössä käyttämään kirkollisverovaroja myös hautaustoimen tehtävien hoitamiseen, vaikka kirkollisverotuloja ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu hautaustoimeen.
Toukokuun 2025 kirkolliskokouksessa edustaja-aloite hautaustoimesta luopumisesta raukesi äänestyksen jälkeen. Aloitteessa esitettiin, että kirkolliskokous tekisi valtioneuvostolle aloitteen kirkon järjestämästä hautaustoimesta luopumiseksi.
Tiesitkö?
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää kirkolle vuosittain rahoitusta hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyviin laissa säädettyihin tehtäviin.
Kirkon valtionrahoitusta leikattiin tuntuvasti viime vuonna.