Anna-Mari Kaskinen on suomalaisten uskon herkkä tulkki
Anna-Mari Kaskinen sai Luterilaisen Kulttuurin Säätiön tunnustuspalkinnon. Monipuolisessa kirjailijassa, runoilijassa, käsikirjoittajassa ja sanoittajassa virtaa ehta savolaisveri.
”Olen hyvin kiitollinen tunnustuspalkinnosta. Martinpäivän juhla Kuopion tuomiokirkossa ja tilaisuus tuomiokapitulissa oli lämminhenkinen. Iloitsin siitä, että myös puolisoni ja aikuiset lapseni olivat mukana”, Anna-Mari Kaskinen kertoo.
Hän asuu Helsingissä, mutta isän suku on Savosta, ja serkkuja asuu Kuopiossa.
Isoisä Tobias Miettinen viljeli maata Riistavedellä. Kussakin polvessa vanhin poika sai nimen Tobias tai Topias. Isoisä oli jo seitsemännen polven Tobias.
Käytyään opettajaseminaarin isoisä sai opettajan paikan Vehmersalmelta. Isoäiti Bertha syntyi Maaningalla.
”Hänestä käytettiin nimitystä ’koulun rouva’. Hän piti kursseja ja puheita. Koulu oli kylän hengellisen ja kulttuurielämän keskus. Siellä järjestettiin körttiseuroja ja juhlia.”
Siionin virsien sanoma tullut läheiseksi
Anna-Mari Kaskisen vanhemmat perustivat perheen Turkuun. Isän suvun hengellisyys oli körttiläistä. Äidin vanhempien hengellinen koti oli evankelisessa liikkeessä.
”Kun olin lapsi, emme käyneet körttiseuroissa, mutta isäni kantoi uskoa hiljaisella tavalla mukanaan. Hänelle oli esimerkiksi tärkeää, että riidat sovittiin.”
Oli tärkeää, että riidat sovittiin.
Lukemattomia lauluja tekstittäneen sanataiteilijan isä lauloi NMKY:n mieskuorossa ja harjoitteli kappaleita kotona. Jumalanpalveluksissa perhe kävi silloin tällöin.
”Vanhemmiten olen alkanut arvostaa isän suvun körttiläisperintöä yhä enemmän. Siionin virsien syvällisyys on tullut läheiseksi. Ehkä joissakin kirjoittamissani lauluissa on samaa viritystä.”
Herra kädelläsi -virsi tuntui jääneen kesken
Tuomiokirkossa kuultiin Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön opiskelijoiden hienoja musiikkiesityksiä. Palkintojuhlassa Kaskinen kertoi, että joissakin maissa myös virsirunouden kirjoittaminen on kirkon työntekijöiden oppiaineena.
”Juhlassa, jossa lahjakkaat kirkkomusiikin opiskelijat olivat läsnä, syntyi ajatus, että heillähän voisi olla hyvät valmiudet ryhtyä kirjoittamaan uusia virsiä.”
Sanojen ja sävelten luonteva yhteensovittaminen kuuluu esimerkiksi kuoronjohtajien ammattitaitoon. Tästä virisi ajatus mahdollisesta virsirunouden kirjoittamiskurssista Kuopiossa.
”Kirkkomuusikkojen välityksellä uudet virret löytäisivät tiensä seurakuntien käyttöön.”
Saamme asua, iloita ja itkeä Jumalan kädellä.
Anna-Mari Kaskisen sanoittamista virsistä rakastetuin on 517, Herra, kädelläsi. Se on ensimmäinen yhteislaulu, jonka runoilija teki tärkeän yhteistyökumppaninsa Pekka Simojoen kanssa.
Afrikkalaista gospelmessua varten kirjoitettu laulu syntyi vuonna 1979 alkujaan kolmisäkeistöisenä. Tekstissä puhuttiin siitä, miten tämän elämän aikana saamme asua, iloita ja itkeä Jumalan kädellä.
”Vähitellen minusta alkoi tuntua, että laulu oli kesken. Se tarvitsi vielä yhden säkeistön, jossa kerrottaisiin, että Jumalan huolenpito ulottuu myös siihen hetkeen, kun tämä ajallinen elämä päättyy, ja vielä senkin jälkeen.”
Kun nuoren helsinkiläisopiskelijan vuokraemäntä Lempi Hellaakoski kuoli vuonna 1984, Kaskista pyydettiin laulamaan hautajaisiin. Silloin sanoittaja liitti lauluun neljännen säkeistön, joka ehti mukaan vuoden 1986 virsikirjaan.
”Ajattelen, että tämän virren sisälle mahtuvat ihmisen elämän eri vaiheet, ilot ja surut, ajallisen elämän päättyminen ja ikuinen elämä.”
Korona-aikana syntyi voimalauluja
Runoilijan uusinta tuotantoa ovat Voimalaulut pyhään ja arkeen. Ne syntyivät korona-ajan puristuksessa, kun monet työsuunnitelmat peruuntuivat. Kesällä 2020 Kaskinen ryhtyi kirjoittamaan laulun viikossa, jokaiseen kirkkovuoden pyhään. Hän pyysi kanttori Anna-Liisa Hauniota säveltäjäksi.
”Projekti antoi jäntevyyttä epävarmaan aikaan. Joka viikko syvennyin kirkkovuoden seuraavan pyhän teksteihin ja kirjoitin pyhän aiheeseen liittyvän runomuotoisen tekstin.”
Projekti antoi jäntevyyttä epävarmaan aikaan.
Teksti valmistui viikonlopuksi, ja Haunio sävelsi sen. Kanttorin kautta laulut päätyivät usein tuoreeltaan Espoon tuomiokirkon messuihin. Haunion johtama nuorten ja nuorten aikuisten Exodus-kuoro teki lauluista musiikkivideoita.
”Voimalaulujen sana ’voima’ kertoo ikiaikaisten tekstien merkityksestä ja voimasta epävarmuuden aikana.”
Lauluja syntyi 84, ja ne julkaistiin laulukirjana. Tänä syksynä ilmestyi levy, jolla on 14 keskeistä laulua kokoelmasta.
Kaskinen on onnistunut sanoittamaan monia tunteita
Anna-Mari Kaskisen laajaan ja useille kielille käännettyyn tuotantoon kuuluu myös mietelmä- ja lastenkirjallisuutta, näytelmiä ja musikaalikäsikirjoituksia sekä suomennoksia. Yli 200 kirjassa mukana ollut monitaituri toimii kaiken kukkuraksi kristillisen Lastenmaa-lehden päätoimittajana.
Luterilaisen Kulttuurin Säätiön palkintoperusteluissa todettiin, että filosofian maisteri on jo vuosikymmeniä antanut herkkävireisesti sanat suomalaisen uskon sisällölle, ihmisen elämänkaarelle ja luonnon kauneudelle.