Alavan seurakunnan kirkkoherra Hannu Koskelainen jää eläkkeelle ja vaihtaa saarnat juoksulenkkeihin
Koskelainen on uransa aikana halunnut tuoda kirkkoa lähemmäs ihmistä. On mentävä mukaan ihmisten arkeen – vaikkapa lenkkipolulle.
Toukokuun puolivälissä Hannu Koskelainen viettää viimeisiä työpäiviään Alavan kirkolla.
”Elän tässä vähän sellaista saattaen vaihdettava -vaihetta. Perehdytän seuraajaani Anu Kivirantaa kirkkoherran tehtäviin ja putsailen samalla työpöytääni.”
Koskelainen myöntää, että olo on haikea, sillä hän on hyvin vahvasti elänyt työlleen. Toisaalta hän voi päättää uransa hyvillä mielin.
Yksi asia tulee nyt päätepisteeseen.
”Meillä on Alavassa ollut aivan mahtava työyhteisö, joka on puhaltanut yhteen hiileen. Hyvästä yhteisöstä on helppo lähteä, ei tarvitse paeta mitään. Tiedän myös, että asiat jäävät osaaviin käsiin.”
”Kuten Saarnaajan kirjassakin sanotaan: Kaikella on määrähetkensä. Minusta se on hyvin sanottu. Yksi asia tulee nyt päätepisteeseen ja jokin uusi alkaa”, Koskelainen pohtii.
Yhteistyö eri toimijoiden kesken on tätä päivää
Koskelainen on pitkän linjan alavalainen, sillä hän tuli seurakuntaan nuorisopastoriksi vuonna 1983. Alavan seurakunnan kirkkoherrana hän on toiminut vuodesta 2002 alkaen.
”Työvuosieni aikana Alava on kooltaan kasvanut melkein puolella, kun on syntynyt uusia asuinalueita.”
Myös seurakuntaelämä on Koskelaisen mukaan vuosikymmenien saatossa muuttunut.
”Kun tulin papiksi Alavaan, täällä oli paljon erilaisia piirejä ja kerhoja. Ne pyörivät vuodesta toiseen ja toiminta oli aika stabiilia. Myös pyhäkouluja oli paljon.”
Nykyään pyhäkoulut ovat jo historiaa ja muukin seurakuntaelämä on ollut murroksessa.
”Kokoavan toiminnan muuttaessa muotoaan keskiöön ovat nousseet erilaiset musiikki- ja konserttitapahtumat, jotka ovat yksi Alavan vahvuus. Tästä kuuluu iso kiitos kanttoreillemme.”
Nykyään pyhäkoulut ovat jo historiaa.
”Konserttien suhteen on ollut hienoa huomata, ettei niitä yritetä kasata vain oman porukan kesken, vaan on lähdetty tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Se on tätä päivää.”
Tästä hyvänä esimerkkinä Koskelainen nostaa Alavan vuosittaisen Yhteisvastuu-konsertin.
”Sinne on saatu laaja kattaus esiintyjiä. Ei tarvitse olla seurakunta-aktiivi voidakseen esiintyä kirkon järjestämässä konsertissa, vaan riittää, että haluaa antaa oman panoksensa tapahtumalle.”
Lenkkipolulla ja saunan lauteilla on pohdittu syntyjä syviä
Koskelainen vannoo laajemminkin verkostoitumisen ja yhteistyön nimeen.
”On hassua, että monet eri toimijat tekevät jokainen omaa juttuaan saman asian parissa, kun voimia olisi järkevämpää yhdistää. Kuopiossa seurakuntakin etsii yhä useammin erilaisia yhteistyökumppaneita.”
Yhtä lailla kirkon tulisi Koskelaisen mielestä jalkautua rohkeasti sinne, missä ihmiset muutenkin ovat – turuilla, toreilla, kuppiloissa tai urheilun parissa.
”Emme voi jäädä kirkon seinien sisälle odottelemaan, että löytäisiköhän joku mahdollisesti tänne.”
Vannoutuneena urheilumiehenä tunnetuksi tullut Koskelainen on vetänyt kolmisenkymmentä vuotta Poukaman miesten lenkkipiiriä. Lenkkipolulla ja saunan löylyissä on päässyt pohtimaan syntyjä syviä ja pysähtymään elämän peruskysymysten äärelle.
”Kerran lauteilla eräs lenkkipiiriläinen totesi minulle: Hannu, on kauhean kiva, kun sinulla ei ole mitään vaatimuksia.”
”Kommentti tuntui hyvältä, sillä kirkon edustajana haluan olla nimenomaan ihminen ihmiselle, en mikään ylhäältä päin saarnaaja.”
Kirkko ei ole vain aktiivista osallistumista varten.
Alavassa halutaan myös kuulla ihmisten toiveita siitä, millaista toimintaa he seurakunnalta kaipaavat.
”Ei pidä kuvitella, että me tiedämme varmasti, mitä ihmiset haluavat. Meillä on järjestetty jo pari tilaisuutta, jossa seurakuntalaiset ovat saaneet kertoa omia ideoitaan.”
”Kaikki eivät suinkaan kaipaa mitään toimintaa ja sekin on arvokasta seurakuntalaisuutta. Kirkko ei ole vain aktiivista osallistumista varten. Kirkko on puite, jossa on yhteiset arvot, ja olemalla kirkon jäsen on mukana tukemassa näitä arvoja ja kirkon tekemää hyvää työtä.”
Alavan kirkon ja seurakunnan tiimoilta on vuosien varrella käyty kipakkaa keskustelua
Pitkän työuran varrelle mahtuu monenlaisia käänteitä. Niistä Koskelaiselle on jäänyt mieleen muun muassa keskustelu Alavan kirkkorakennuksen tulevaisuudesta.
”Asiasta käytiin kipakkaakin väittelyä. Joidenkin mielestä koko rakennus olisi joutanut maan tasalle. Keskustelu kesti kaikkiaan yhdeksän vuotta ja lopulta päädyttiin siihen, että kirkko laitetaan remonttiin.”
Tuoreessa muistissa on myös viime vuonna loppuun käsitelty Kuopion seurakuntayhtymän rakenneselvitys. Siinä esitettiin, että Järvi-Kuopion ja Kallaveden seurakunnat olisivat säilyneet itsenäisinä ja muut neljä seurakuntaa olisivat sulautuneet yhdeksi isommaksi seurakunnaksi. Alavan seurakuntaneuvosto kuitenkin päätti, että Alava haluaa jatkossakin olla itsenäinen. Itsenäiseksi se myös jäi, sillä tuomiokapituli ei nähnyt rakenneuudistukselle perusteita. Koskelainen on päätökseen erittäin tyytyväinen.
On minua vähän houkuteltu kokeilemaan myös padelia
”Nuo molemmat Alavaan liittyvät asiat kysyivät turnauskestävyyttä, mutta onneksi en joutunut taistelemaan yksin.”
Eläkepäivillään Koskelainen suunnittelee suuntautuvansa entistä enemmän urheiluharrastusten pariin.
”Jatkossa on aikaa tehdä pidempiä juoksu-, pyöräily- ja hiihtolenkkejä. On minua vähän houkuteltu kokeilemaan myös padelia.”
”Lastenlapsiakin on siunaantunut ja nyt pystyn viettämään heidän kanssaan täysipainoisemmin aikaa. Se on mahtavaa.”
Hannu Koskelaisen lähtösaarna Alavan kirkossa to 26.5. klo 11.