Lähikuvassa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Lähikuvassa
Leijonaemo ja osa-aikaerakko

Kun maahanmuuttajien terveydenhoitaja Leila Savolainen sairastui, hän sai apua asiakkailtaan:  he olivat muun muassa järjestäneet Leilan puolestaan rukoushetkiä - kukin oman uskontonsa mukaan. ”Jossain vaiheessa lääkäri ihmetteli hyvää toipumistani. Sanoin hänelle, että jos minua ovat suojelleet Jumala, Allah ja Buddha, niin onhan se ihme, ellen sellaisten avustuksella selviä takaisin tolpilleni.” Lue lisää

Kärsikää toinen toistanne 

Joskus myös päätöksenteossa ihmisetkin riitelevät, eivät vain asiat. Kirkkoa tai kristillistä seurakuntaa ei ole luotu pioneeriksi tähän maailmaan, siltojen räjäyttäjäksi, jotta vihollisen kulku vaikeutuisi. Kristuksen kirkon tehtävänä on toimia sillanrakentajana, yhteyden luojana, niin suhteessa Luojaamme kuin lähimmäiseemmekin. Lue lisää

Luther lohduttautui musiikilla

”Maan päällä ei ole musiikkia suurempaa voimaa ilahduttamaan surullisia, pelästyttämään rehenteleviä, rohkaisemaan epätoivoisia, murtamaan ylpeitä, hillitsemään kiihtyneitä, vihaisia mieliä. Mikään ei sovi Jumalan sanan kanssa yhteen niin hyvin kuin musiikki.” Martti Luther lohduttautui musiikilla. Lue lisää

Uskotko Jumalaan?

Joskus Jumala tuntuu hyvinkin todelliselta. Samanmielisten seurassa sunnuntaiaamun kirkossa on helppo liittyä uskontunnustukseen. Perjantai-illan väsymys kääntää viisarin toiseen asentoon. Kaikki tuntuu tyhjältä. En tiedä uskonko mihinkään, kirjoittaa Kari Kuula uskonpohdinnassaan. Lue lisää

Viisas puu ei kasva rajattomasti

Metsässä hiljentyvä ekoteologi Pauliina Kainulainen löytää puuvertauksesta yhtymäkohdan vihapuheeseen, huonoihin hedelmiin. ”Me tarvitsemme hyviä hedelmiä, sanoja, jotka antavat elinvoimaa ja viisautta. Ihminen tarvitsee yhteyttä Jumalan voimanlähteisiin ja oman mielensä syvyyksiin.” Kainulainen kaipaa kirkolta syviä hengellisyyden juuria ja hyviä hedelmiä.  Lue lisää

Juha antaa hyvän kiertää

Ruoka-avun vapaaehtoinen, omaishoitaja Juha Willman tietää, mitä on olla köyhä ja lähes kaiken elämässään menettänyt. Sumuisina vuosina ruoka-apu tuli Willmanille itselleen tutuksi: ”Se oli pelastus monessa tilanteessa, vaikka olikin vain laastaria varsinaiseen ongelmaani.” Lue lisää

Saako isä olla heikko?

Väsymys ja sodan sitkeät varjot haastavat isän voimavarat. Matti Halmetvaara on oppinut laskemaan omaa rimaansa sisäisten ja ulkoisten paineiden edessä. Lue lisää

Seurakunta kuuluu elinkaareen

Minulle seurakuntaan kuuluminen on aina ollut itsestäänselvyys, kirkkoon kelpaa kaikki ja Jumala rakastaa jokaista. Minulle riittää, että saan olla oma itseni ja päättää itse, mikä kirkossa minua kiehtoo. Lue lisää

Arabikristityt julistavat vapauttavaa teologiaa

Pyhän maan luterilainen kirkko luottaa koulutuksen voimaan. Kirkon ylläpitämissä kouluissa muslimit ja kristityt opiskelevat yhdessä. Imad  Haddad opettaa uskontoa luterilaisen kirkon ylläpitämässä 469 oppilaan Toivon koulussa Ramallahissa. Opiskelun ohessa oppilaat solmivat ystävyyssuhteita ja oppivat ymmärtämään toisiaan. Lue lisää

Luderista Lutheriksi – Martti Lutherin elämänvaiheet

Martinus Luder syntyi 10.11.1483 Saksassa Eislebenissä kaivostyöläisen Hans Luderin ja hänen vaimonsa Margarethen perheeseen. Lapsi kastettiin pyhän Martinus Toursilaisen muistopäivänä 11.11. ja hänestä tuli pyhimyksen kaima.  Lue lisää

”Tässä seison, enkä muuta voi”

Tuusniemen seurakunnan Luther-näytelmällä ajankohtainen sanoma. Martti Lutherin teesien julistamista juhlistettiin Luther-näytelmän muodossa Tuusniemellä. Näytelmä osoitti, että kirkon ja seurakunnan tehtävä on olla ja toimia seurakuntalaisia varten. Lue lisää

Naisen pitkä polku

Vuoden 1986 naispappeuspäätöksen jälkeen kirkossa on käyty läpi isoja muutoksia. Kirkko on uudistunut suomalaisen yhteiskunnan mukana ja joutunut käsittelemään lukuisia moraalis-eettisiä kysymyksiä, viimeisimpänä tasa-arvoista avioliittolakia. Lue lisää

Mustaharjulta San Franciscoon

Akseli Gallen-Kallelan Sammon taonta nähdään Kuopion Taidemuseossa osana Suomen taiteen tarinaa. Akseli Gallen-Kallela maalasi kesän 1893 Vehmersalmella Mustaharjun tilalla. Sammon taontaa Kuopion taidemuseossa tutkii 
Eino Miettinen, 87, jolle tilanne on erityisen herkkä. Lue lisää

Luovuutta työelämään

Kun organisaatioissa etsitään uutta suuntaa ja työlle merkitystä, apu voi löytyä taiteesta. Uudet työn kehittämisen kuviot löytyvät usein luovuuden ja taiteen parista.  Lue lisää

Diakoni omalla tavallaan

Kahdeksan kansainvälistä vammaisurheilun arvokisamitalia voittanut Marjaana Heikkinen on kulkenut pitkän matkan pimeydestä valoon. Lue lisää

Kuuluuko Paimenen ääni?

Onko kirkko uskottava, entä me kirkon jäsenet ja luottamushenkilöt? Välittämämme kuva kirkostamme on enentyvästi säröinen, rikkonainen ja muuttuvia totuuksia välittävää. Lue lisää

Arjen luksusta

Kerran kuukaudessa arkikin on juhlaa Riistaveden seurakuntatalolla. Silloin yhteiseen ruokapöytään kokoontuu useampi sukupolvi. Syyskauden ensimmäinen Arkinen ateria on alkamassa ja paikalle on saapunut nelisen kymmentä ruokailijaa – ikähaitari vauvasta vaariin. Lue lisää

Johannes oli tuntematon näkijä

Kansanlauluja, jazzia ja taivaalta satavan tulen soundit. Heikki Sarmanto sävelsi oratorion Johannes Kastajasta. Vuosikymmeniä hiottu teos kantaesitettiin Helsingissä viime vuoden marraskuussa ja nyt sen Suomen-kierros on tulossa kohti Kuopiota. Lue lisää

Vettä, digitaidetta, maahanmuuttoa

Kuopiossa Vesi-teemalla vietettävät ANTI-festivaalit olivat tänä vuonna mukana myös tutkimushankkeessa: ANTI on mukana Itä-Suomen yliopiston New Start Finland! -tutkimushankkeessa 2016-2017 osana PROMEQ - Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen -hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Lue lisää

Mitä kirkolliset tittelit tarkoittavat?

Kirkon virka- ja arvonimiä on tarkasteltava historian valossa, sillä alkuperäisimmät kuten kirkkoherra ovat suomentuneet jo keskiajalla käytössä olleista ruotsinkielisistä teksteistä. Lue lisää

Hirttä poikki

Hirsirakentaminen yleistyy pikkuhiljaa. Rakentamisen terveellisyydestä keskustellaan aiempaa enemmän. Terveellisen rakentamisen teemaan on jokaisella talofirmalla jotakin vastattavaa. Lue lisää