Johannes oli tuntematon näkijä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Lähikuvassa

Johannes oli tuntematon näkijä

27.9.2017

Teksti: Saila Keskiaho ja Minna Siikaniva

Kuva: Olga Poppius / Studioskaala Oy

Kansanlauluja, jazzia ja taivaalta satavan tulen soundit. Heikki Sarmanto sävelsi oratorion Johannes Kastajasta.

Sano sitten aina tiukasti, että pysy asiassa, Sarmanto”, Heikki Sarmanto sanoo heti aluksi. Asia on Sarmannon säveltämä Johannes Kastajasta kertova oratorio John the Baptist. Vuosikymmeniä hiottu teos kantaesitettiin Helsingissä viime vuoden marraskuussa ja nyt sen Suomen-kierros on tulossa kohti Kuopiota.

Mutta ei asiassa aina kannata pysyä, jos voi puhua muustakin. Kuten siitä, millaista oli istua Suurkirkon pommisuojassa, millaiset hajut ja soundit syntyivät, kun taivaalta satoi tulta, miten sotalapsuudesta palaava hyvin syötetty poika katseli Arcturus-laivalta savuavaa, raunioista Helsinkiä. Tai siitä, miten äiti opetti lapset laulamaan kansanlauluja kolmiäänisesti ja miten veljekset kuuntelivat silmät ristissä radiosta The Voice of Americaa, vaikka aamulla piti herätä kouluun. Radioaalloilta tarttui jazz. Sarmanto alkoi soittaa ja säveltää jazzia.

Kaikki on laitostettua

Pienen Suomen pienistä piireistä piti päästä pois. Stipendi avasi Sibelius-Akatemiassa opiskelleelle Sarmannolle oven meren taakse, Bostonin Berklee College of Musiciin.

”En ole koskaan viihtynyt missään laitoksissa. Nykyisin kaikki on laitostettua, synnytään synnytyslaitoksella ja kuoleman jälkeen päädytään hautauslaitokseen, ja siihen väliin mahtuu monta laitosta.”

Arvostettua musiikkikouluakin tärkeämpää oli, että tapasi ihmisiä ja sai perustettua Serious Music Ensemblen. Porukan elossa olevat jäsenet soittavat yhä yhdessä.

Kriitikot tykkäävät sanoa, että Heikki Sarmanto ylittää musiikin raja-aitoja ja yhdistelee erilaisia genrejä.

”Mä olen utelias, diggaan kaikenlaista musaa. Pikkujätkänä kiersin Olavi Virran kanssa tanssilavoja samaan aikaan kun tein avantgardistista jazzia. Soitin jotain sentimentaalista boleroa ja näin heti, miten musiikki vaikutti, miten mies ja nainen painautuivat toisiaan vasten. Tanssilavat ovat olleet tärkeämpiä kuin hiivatin konservatoriot.”

Arabit, berberit, afroamerikkalaiset

Asiaan, Sarmanto. Millaista musiikkia John the Baptist on syönyt? Ainakin arabimusiikkia, berberien rytmejä, klezmeriä, afroamerikkalaisia ja latinalaisamerikkalaisia vaikutteita.

”Rytmillä on äärettömän tärkeä rooli oratoriossa.”

Sarmanto puhuu kyllä mieluummin muiden panoksesta kuin omastaan: tuottaja on tehnyt valtavan työn, runsas solistikaarti on upea, Kuopion nuorisokuoro maan paras, orkesteriin koottu loistoihmisiä.

Freemuusikkojen sitoutuminen on kannatellut tyhjästä syntynyttä, äkkipäältään hullulta kuulostanutta ideaa. Harjoituksissa on jopa nähty kapellimestarin pyyhkivän kyyneliä.

Tekijät kutsuvat teosta oratorio/oopperaksi, kauttaviivan kanssa. Mutta siltikään kyse ei ole perinteisestä kirkko-oopperasta, sillä musiikilliset vaikutteet tulevat ympäri maailmaa.

Näkijä ja totuudenkertoja

Heikki Sarmannolla ja yhdysvaltalaisella libretisti Kim Richillä oli pakottava tarve tehdä nimenomaan oratorio ja nimenomaan Johannes Kastajasta.

”Johannes Kastaja on nimi, jonka kaikki tietävät mutta jota kukaan ei tunne. Johannes oli näkijä ja totuudenkertoja, joka uskalsi puhua vallankäyttäjiä vastaan. Tällaiset ihmiset joutuvat usein kärsimään.”

Kirkko on Heikki Sarmannon mielestä vaativimpia miljöitä: jokainen on akustiikaltaan ja valaistusolosuhteiltaan omansa. Joissakin ristikirkoissa näkyvyys on ihan mahdoton, toisissa ikkunoista tulviva valo tuo teokseen omanlaistaan toivoa.

John the Baptist -oratorion musiikki ja teksti syntyivät rinnakkain ja toisistaan. Sarmanto ja Rich syöttivät toisilleen puolin ja toisin tekstiä ja melodiaa. On Sarmanto säveltänyt paljon muitakin, jo valmiita tekstejä, kuten koulukaverinsa Pentti Saarikosken runoja.

”Saarikoski kirjoitti niin, että siitä syntyi automaattisesti musiikkia. Norssin musiikinopettaja Armas Maasalo sanoi Saarikoskelle, ettei hänellä ole minkäänlaista musikaalista korvaa. Myöhemmin Göteborgissa kuulin, kun Saarikoski alkoi kadulla laulaa Karjalan kunnailla. Ihmettelin, että mitä se Maasalo puhui, sinähän laulat ihan puhtaasti. Saarikoski alkoi itkeä, että ihanko totta, laulanko.”

 


Nuoret mukaan oratorioon

Nuorisoprojektin tavoitteena on tarjota reilulle sadalle kuopiolaiselle nuorelle mahdollisuus osallistua John the Baptist- oratorioesitykseen ja siihen pohjautuvaan tutkimukseen. Tutkijat ovat Pauliina Vuorinen Savonia ammattikorkeakoulusta ja Ossi Putkonen Sibelius-Akatemian Kuopion yksiköstä.

Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää käsityksiä kirkkomusiikista Heikki Sarmannon säveltämän John the Baptist -oratorion kautta. On kiinnostavaa selvittää, miten uudentyyppinen kirkkomusiikkiteos avautuu nuorille. Tutkimuksen toivotaan tuovan myös seurakunnille tietoa nuorten suhtautumisesta kirkkomusiikkiin.

Tutkimuksen onnistumisen kannalta on tärkeää saada mukaan mahdollisimman erilaisia osallistujia. Mukaan kutsutaan nuoria erilaisista kulttuuritaustoista ja elämäntilanteista, erityisesti opiskelijoita ja myös musiikinharrastajia kaivataan.

Tutkimukseen osallistuvat saavat vapaaliput John the Baptist -esitykseen joko 18.11. tai 19.11. Varsinaisia oratorioesityksiä edeltää oratorioseminaari 3.11. klo 13-16 Kuopion Musiikkikeskuksen Kamarimusiikkisalissa (Kuopiolahdenkatu 23 C). Seminaarin tarkoituksena on käsitellä oratorion kehityshistoriaa laajemmin. Seminaari on osa tutkimusta.

Nuorisoprojektin tekevät yhteistyössä Kristillinen taidesäätiö, Savonia-ammattikorkeakoulu, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö, Kuopion konservatorio, Kuopion ev.lut. seurakunnat ja Kuopion kaupunki.

 


Johannes Kastaja -oratorio on etnoa, jazzia ja oopperaa span>Säveltäjä Heikki Sarmannon ja yhdysvaltalaisen kirjailijan Kim Richin yhteistyön uusin tulos, John the Baptist Oratorio on nykyaikaan sijoitettu kaksinäytöksinen musiikkidraama. Se on rosoinen kertomus aikansa edelläkulkijasta Johannes Kastajasta, tehtävästä, totuudesta, vallasta, anteeksiannosta ja elämän tarkoituksesta.

Teos on sävelletty kuorolle, orkesterille ja yhdeksälle solistille. Solisteina ovat muun muassa Saija-Reetta Kotiranta ja Jarmo Mäkinen. Jussi Mattilan valmentamaa Kuopion nuorisokuoroa ja säveltäjän kokoamaa 11-henkistä orkesteria johtaa kapellimestari Rauno Tikkanen. Teoksen ohjaa Veera Airas ja puvustuksesta vastaa Elli Jalvas.

Kuopion tuomiokirkossa esitykset ovat 18. ja 19.11.2017.

Puvustuksella tärkeä rooli tarinassa

Lue lisää Johannes Kastaja -oratoriosta

Katso video siitä, miten oratorio sai alkunsa