Kirkoilta kannanotto Euroopan talouteen
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Kirkoilta kannanotto Euroopan talouteen

27.9.2017

Teksti: Ulla Remes ja Kirkon viestintä

Kuva: Pixabay

Oikeudenmukaisuutta, vaurautta Euroopan unioniin. Kirkot vastavoimana nationalismille? Euroopan kirkot ottivat kantaa.

Euroopan kirkkojen konferenssin asiakirja kuvaa talouden, politiikan ja teologian suhteita. Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) asiakirja ”Kohti oikeudenmukaista ja vaurasta tulevaisuutta Euroopan unionissa. Euroopan talouden ohjausjärjestelmä: teologian, talouden ja politiikan välinen vuoropuhelu” pyrkii kuvaamaan Euroopan kirkkojen näkökulmasta talouden, politiikan, etiikan ja teologian suhteita. Se esittää ajatuksia EU:n talouspolitiikan kehittämiseksi. Asiakirjan tarkastelun taustalla ovat talouskriisit ja tuloerojen kasvu.

”Kannanoton keskeiset kysymykset ovat, haluavatko kirkot syventää poliittista unionia ja viekö EU:n kehittäminen kohti yhteistä hyvää. Kannanotossa korostetaan, että kirkkojen näkökulma Euroopan unioniin on positiivinen”, valmistelutyöryhmään kuulunut professori Heikki Hiilamo totesi.

Talous ei ole arvo sinänsä

Kannanoton mukaan talous ei ole arvo sinänsä, vaan keino muihin pyrkimyksiin, joita ovat muun muassa taistelu köyhyyttä, syrjäytymistä ja hyväksikäyttöä vastaan.

”CEC:n asiakirjan ansio on siinä, että se osallistuu keskusteluun EU:n tulevaisuudesta poikkeuksellisen tärkeänä hetkenä. Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian eristäytymisen seurauksena Euroopan on pohdittava uudelleen rooliaan ja tehtäväänsä maailmassa. Olennainen kysymys koskee talouden roolia turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tähän keskusteluun kannanotto tarjoaa uusia avaimia”, Hiilamo sanoi.

Hiilamo nosti kesällä julkistetusta asiakirjasta myös huomion, joka koskee kestävää kehitystä:

”Pyrkimykset kestävään tuotantoon ja kulutuksen, kestävään yhteiskuntaan, sopivat luonnollisesti unionin perustavoitteiden joukkoon, vaikka niitä ei nimenomaisesti mainittukaan hankkeen ensimmäisten vuosikymmenten aikana.”

Vastuunkantamisen näkökulma

Kannanotto voidaan nähdä jatkumona Suomen luterilaisen kirkon piispojen puheenvuorolle hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta vuonna 1999, ”Kohti yhteistä hyvää”.

Piispojen kannanotto tuolloin herätti keskustelua siitä, siirtyykö kirkko nyt oman tonttinsa ulkopuolelle, kun se kommentoi taloutta.

Espoon piispa Tapio Luoman mukaan EU:n tavoitteena tulee olla yhteisen hyvän ja ihmisten hyvän edistäminen. Talouden etiikkaa on hänen mukaansa syytä pohtia vastuunkantamisen näkökulmasta. Hän myös kysyi, onko tämän päivän EU:ssa aidosti yhteisiä tavoitteita, joihin kaikki EU-kansalaiset voivat sitoutua.

Entä mitä politiikan puolelta kommentoidaan?

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn korostaa, että Euroopan valtiot pystyvät parhaiten vastaamaan ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kehittämällä yhteistyötään ja Euroopan unionin toimintaa. Oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen korostaminen ovat luontevia yhteisiä tavoitteita.

”Suuret, yhteiset kertomukset ovat tärkeitä. Euroopan kirkkojen konferenssin asiakirjassa todetaan, että eurooppalaiset tarvitsevat nyt yhteisen tarinan yhteisestä hyvästä eurooppalaisessa yhteisössä. Tähän johtopäätökseen on minun helppo yhtyä”, Olli Rehn totesi.

”Kun kirkot kristillisen etiikan edustajina painottavat oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta ja näkevät ihmisarvon ja siten vastuumme lähimmäisillemme riippumattomana kansallisuudesta, kirkot voivat osaltaan toimia vastavoimina nationalismille sen ahtaimmissa ja negatiivisimmissa ilmenemismuodoissa”, Rehn painotti.

Mitä lisäarvoa kannanotto tuo?

Kirkolta on myös toivottu nykyistä näkyvämpää roolia keskusteluissa kansainvälisestä verotuksesta, ilmastopolitiikasta, kauppapolitiikasta ja kestävästä kehityksestä.

”Kirkoilla on suorastaan velvollisuus olla mukana keskusteluissa Euroopan tulevaisuudesta”, Kirkkohallituksen EU-lakimies Lena Kumlin kiteytti.

Kaikki eivät näe uutta, erillistä ulostuloa kannanoton muodossa tarpeellisena. Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan jäsen Heikki Sorvari tarkastelee kirkon toimintasuunnitelman ja Meidän kirkko – välittävä yhteisö. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian ja yhteiskuntatyön linjaus 2015 –visiosta käsin uutta asiakirjaa, ja kysyy, mihin sitä tarvitaan.

”Jo mainitun linjauksen mukaisesti osallistumme suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen, vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon sosiaalisen ja ympäristövastuun vahvistamiseksi, etsimme yhteiskunnan kipupisteitä ja nostamme esiin ihmisten hätää julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään niin kuin on jo vuosia tehty, hiljaa arkisessa perustyössä ja laajasti erilaisissa verkostoissa ja mediassa.”

”Esimerkiksi kirkkohallituksen kansliapäällikkö näkyy ja vaikuttaa hyvin monenlaisilla foorumeilla eivätkä muutkaan kirkon kasvot ole vaiti. En näe erityisillä kannanotoilla olennaista, tarpeellista lisäarvoa”, Heikki Sorvari sanoo.

 


Suomen evankelis-luterilainen kirkko on Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) Kirkko ja yhteiskunta -komission (CSC) jäsen. CSC on noin 125 jäsenkirkon muodostama yhteenliittymä, joka seuraa EU-instituutioiden toimintaa ja vaikuttaa kirkoille tärkeissä kysymyksissä.