Hirttä poikki
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Lähikuvassa

Hirttä poikki

27.9.2017

Teksti: Ulla Remes

Kuvat: Jens Salumae ja Ulla Remes

Hirsirakentaminen yleistyy pikkuhiljaa. Rakentamisen terveellisyydestä keskustellaan aiempaa enemmän.

Hirsitalojen rakentaminen on lisääntynyt ja mallisto modernisoitunut, huomasi kesällä Mikkelin asuntomessuilla käynyt väistämättä. Messutaloissa oli aiempaa useampia hirsitaloja, ja hirsitalojen moderni arkkitehtuuri loisti erityisesti uniikissa Honkatalojen Wave-talossa, jonka arkkitehtina oli Seppo Mäntylä.

Terveellisen rakentamisen teemaan on jokaisella talofirmalla jotakin vastattavaa ja kokonaiskuva on vaikea luoda.

”Sisäilma- ja luontoystävällisyys näkyy meillä jo siinä, että hirsitalot ovat massiivista lamellihirttä. Liima on sveitsiläistä purbond-liimaa, joka on markkinoiden myrkyttömin liima”, kertoo Katariina Vainionpää Honkatalot Polar Life House -yrityksestä ja täydentää: ”Ekopuutalot toteutamme muovittomina eli muovin sijasta käytämme seinärakenteessa paperia. Lisäksi mineraalivillan sijasta seinärakenteessa on hengittävä puukuitueriste”.

Hirsi tasaa kosteutta

Hirrestä yli neljäkymmentä vuotta hirrestä rakentanut Kontio on Suomen markkinoiden suurin toimija lajissaan, Honka (Honkarakenne) lienee lajinsa suurin kansainvälisillä markkinoilla. Honka on lanseerannut aiemmin oman Terve talo -konseptin, jonka ensimmäinen talo valmistui Jyväskylän asuntomessuille. Jukkatalo, joka on Kontion kanssa samaa konsernia, toi uuden Hirsijukka-mallin esille Mikkelin messuille.

Honkarakenteen kuopiolaisen edustajan Jukka Musakan mielestä hyvä sisäilma ja massiivihirren luonnollinen ominaisuus tasata huoneilman kosteutta pienentävät riskiä sairastua hengitystieinfektioihin.

”Massiivipuuseinät ovat luonnollisen hengittäviä päästäen vesihöyryn siirtymään vapaasti ilmasta seinärakenteeseen ja takaisin. Sisäilman kosteus pysyy tasaisena ja siksi massiivipuisessa rakennuksessa on helppo hengittää. Kun sisäilman suhteellinen kosteus on 30-55 %, sisäilman haittatekijöiden kuten homeitiöiden ja bakteerien kasvu ovat vähäisintä. Näiden tekijöiden vuoksi massiivipuinen talo on ihanteellinen ympäristö hengitysongelmista kärsiville, allergikoille ja astmaatikoille”, korostaa Musakka.

Päiväkoteja puusta

Hirsirakentamisen prosenttiosuus on kasvanut muutamassa vuodessa kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttiin. Kontion Jari Sajaniemi muistuttaa puun antibakteerisista ominaisuuksista, joilla on tutkitusti merkittävä alentava vaikutus bakteereista ja homeista huoneilmasta tuottamien toksiinisten yhdisteiden kehitykseen.

”Yleistynyt sisäilmaoireilu on lisännyt hirren suosiota. Muutamissa kunnissa on siirrytty uusissa päiväkodeissa ja kouluissa hirsirakentamiseen, esimerkiksi Pudasjärvelle kohosi Kontion rakentama päiväkoti, jossa lasten ja henkilöstön oireilu katosi ja käyttäjätyytyväisyys kasvoi.”

Perinteistä pyöröhirttä ei enää juuri myydä muuten kuin harvoille mökkityyppisille vapaa-ajan asunnoille. Puumateriaalin on myös todettu alentavan stressitasoja.

Entä miten entistä vihreämmäksi muuttunut kuluttajien arvomaailma näkyy talojen kysynnässä?

”Ekologisen rakentamisen trendi on voimistunut viime vuosina vihreiden ajatusten lisääntyessä. Syynä ovat myös kokemukset huonosta ja allergisia oireita tuovasta sisäilmasta”, kertoo Jukka Lohi Kastelli-taloista.

Usein rakennusvirheiden alkuperä löytyy Lohen mukaan puutteellisesta suunnittelusta, huolimattomasta toteutuksesta tai kiireestä. Joskus myös rakennuksen huolto on laiminlyöty.

”Muutama vuosi sitten pientalojen markkinajohtaja Kastelli-talot toi markkinoille Kastelli Green-ratkaisun, jossa lämmöneristeenä käytetään hengittäviä puukuitumateriaaleja. On tärkeää valita myös hengittäviä ja hajuttomia pintamateriaaleja, joita on arvioitu päästöluokilla. Tulevaisuudessakin ekologiset ratkaisut ovat osa uudisrakentamiskantaa, mutta rakennuksia tullaan tekemään myös perinteisillä menetelmillä”, Lohi kertoo.

 

Rakentamisessa oltava tarkkana

Uudisrakentamisen terveyttä haastaa myös energiakeskustelu, joka on johtanut lämmöneristeiden paksuuden kasvattamiseen. Kastepisteen sijainti ja eristevaipan paksuus pohdituttavat erityisesti passiivienergiataloissa. Jukka Lohen mukaan eristevaipan ulkopinta ei kuivu samalla tavalla kuin aiemmilla eristevahvuuksilla eli lämpö ei siirry ulkoseinän sisäpinnasta ulkopintaan, mikä kuivattaisi eristevaipan ulkopintaa.

Terveelliseen rakentamisessa on huomioitava jo suunnittelussa laatu ja sen valvonta, erityisesti ilmanvaihto on sisäilmalle hyvin merkityksellistä. Tärkeitä ovat myös tiiveydenhallinta eli tiiveyden varmistaminen vuotomittauksin, kosteudenhallinta eli kosteusongelmien ennaltaehkäisy ja puhtaudenhallinta, jolla eliminoidaan rakennus-, korjaus- ja purkutyön aikaiset terveydelle haitalliset altisteet.

Jokaisella vuosikymmenellä on omat riskirakenteensa. Pohjois-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy.n toimitusjohtaja Pekka Linnan mukaan alan yksi ongelma on siinä, että vaikka kiinteistönvälitykseen liittyvä liiketoiminta on tarkasti säädeltyä, rakennusten kuntotarkastajilla ei ole juridista vastuuta tutkimuksistaan eikä alan nimikkeitä ole suojattu. Kuntotarkastuksilla ei ole yhtenäisiä kriteereitä.

”Ja jokaisen rakennuksen voi myös pilata tyypillisesti käyttämällä ilmastointia väärin. Ilmastointia ei ole tarkoitettu olemaan pois päältä vaikkapa kouluista viikonloppuisin, jolloin mikrobit alkavat nopeasti kasvaa. Suomen oloissa on huomioitava, että myös modernit talot tarvitsevat kunnon räystäät ja toimivat sadevesijärjestelmät säilyäkseen terveinä ja säilyttääkseen arvonsa.”