Rippikoulu aikuisena – risteys ja sukellus
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Rippikoulu aikuisena – risteys ja sukellus

30.8.2017

Teksti: Sini-Marja Kuusipalo

Kuva: Ben White

Haluatko kummiksi tai vihille kirkossa? Puhutteleeko kristinusko sinua enemmän kuin ennen? Jos haluat liittyä kirkkoon, tule rippikouluun – aikuisena.

Nuorille rippikoulu on yhä hyvin suosittu, ja Suomen luterilaisessa kirkossa rippikoulu profiloituu nuorten jutuksi. Rippikoulun voi myös käydä aikuisena. Vuonna 2016 luterilaisessa kirkossa rippikoululaisista 18-vuotiaita ja sitä vanhempia oli liki 900.

Aikuiselle rippikoulu järjestetään yleensä yksityisopetuksena. Rippikoulussa sukelletaan syviin aiheisiin: elämän tarkoitukseen ja valintoihin, rakkauteen ja uskoon, Raamattuun, kasteeseen ja ehtoolliseen ja ihmisten väliseen yhteyteen. Rippikoulussa saa kysellä ja kyseenalaistaa. Joka rippikoulu on erilainen.

Rippikoulu yksin

”Toteutustapoina ovat keskustelu, tutustuminen seurakunnan toimintaan, pienet lukemista edellyttävät tehtävät Katekismuksesta ja Raamatusta sekä oman elämäntilanteen ja toiveiden hahmottaminen. Niistä keskustellaan papin kanssa”, aikuisrippikoulua kuvailee pappi Matti Hoffrén.

Nuorten ryhmärippikoulu kestää 80 tuntia, aikuisten yksityisrippikoulu 20 tuntia. Uskon kysymykset vaativat kypsyttelyä, ja joskus on tarpeen varata rippikouluun enemmän aikaa. ”Usein yksityisrippikouluun osallistuvat työssäkäyvät, jolloin tapaamiset papin kanssa ovat iltaisin. Kovin nopeasti yksityisrippikoulua ei voi käydä, ei esimerkiksi viikon varoitusajalla”, Matti Hoffrén sanoo.

Aikuisia motivoi rippikoulun käymiseen toisaalta omat kirkkohäät tai kutsu kummiksi, toisaalta elämän tarkoituksen kyseleminen ja oman uskonnollisen vakaumuksen vahvistuminen. ”Syynä voi olla se, että nuorena ja armeijassa rippikoulu jäi käymättä ja aikuisena asia on tullut ajankohtaiseksi.”

Ilmainen opetus

Lapsena kastettu on kirkon jäsen riippumatta siitä, käykö hän rippikoulun vai ei. Jos aikuista ei ole kastettu, tie kirkon jäseneksi käy rippikoulun, kasteen ja konfirmaation kautta. ”Kasteen ottaminen on ratkaisu, johon monet kastamattomat rippikoulun käyneet päätyvät”, Matti Hoffrén toteaa.

Useimmiten rippikoulu päättyy konfirmaatioon, mutta rippikoulun voi myös käydä tulematta konfirmoiduksi. Aikuisrippikoulu ei maksa mitään.

Miten Jumala on yksi ja kolme?

Kuluvana vuonna Siilinjärven seurakunnan aikuisrippikoululaisissa on ollut monia maahanmuuttajia. Kun rippikoululaisen juuret eivät ole kristillisessä maassa, on rippikoulu aivan erityinen – papillekin. Ytimessä on kohtaaminen ja keskustelu – suomeksi, englanniksi ja muilla mahdollisilla kielillä.

”Uskon käsitteiden selittäminen vieraasta kulttuurista tulevalle ei ole yksinkertaista. Joskus haastaa myös lukemisen suunta. Kielen lisäksi kulttuurien erot ja henkilöhistoria vaativat erityistä hienotunteisuutta”, Seppo Laitanen sanoo.

Kehon kieltä ja piirtämistä

Keskustelu ja lukeminen eivät yksin riitä, vaan erilaisten havainnollistamistapojen merkitys korostuu. Apuna ovat niin kehon kieli ja piirtäminen kuin Jeesus-elokuva ja netistä saatavat raamatunkäännökset.

”Olemme istuneet kirkossa ja katselleet sen muotoa, kuvia ja esineitä. Olen messussa kädestä pitäen näyttänyt, mistä virret, rukoukset ja messun runko löytyvät. Olemme menneet yhdessä ehtoollispöytään”, maahanmuuttajarippikoululaisia ohjannut Leena Laurinkari kuvailee.

Rippikoulu yhdistyy myös kielen oppimiseen.

”Liimaamme rippikouluvihkoon Isä meidän -rukouksen, uskontunnustuksen ja käskyt heidän omalla kielellään ja suomeksi. Opetan sanomaan niistä lauseita suomeksi, ja rippikoululaiset saavat esittää kysymyksiä”, Laurinkari kertoo.

”Vaikka kantasuomalaistenkin perustiedot kristinuskosta ovat nykyään hyvin ohuet, maahanmuuttajille koko kristinuskon muovaama kulttuuri on vieras. Silloin kysymykset käyvät kohti. Onko tämä totta? Miten Jeesus ruokki paljon ihmisiä? Herättääkö Jeesus kuolleita?”, Laurinkari listaa.

”Pappi joutuu miettimään omaa uskoaan siihen, että Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään.”

 


Rippikoulu on osa kirkon kasteopetusta

Tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä.

Rippikoulun käy vuosittain 15-vuotiaista nuorista noin 90 %.
 

Leiri on suosituin

Leiri on rippikoulumuodoista suosituin. Leiri kestää viikon ja sisältää opetusta, hiljentymistä, pelailua ja yhdessä olemista.

Päivärippikoulussa ollaan päivät ja yöksi mennään kotiin, rippikoululaisen koti huolehtii kuljetuksista.

Iltarippikoulu kokoontuu viikoittain kevään aikana ja kestää tammikuun alusta toukokuun loppuun.

Mikäli rippikoulu on jäänyt käymättä tai sen käymiselle ryhmässä on jokin este, voi rippikoulun käydä myös yksityisesti. Lisätietoa saat kotiseurakunnastasi.
 

Vuoden 2018 ilmoittautuminen

Rippikouluun ilmoittautuminen vuonna 2018 on pääsääntöisesti tarkoitettu 2003 syntyneille nuorille. Tälle kirkkoon kuulu-
vien ikäluokalle postitetaan infokirje rippikoulusta lokakuussa. Ilmoittautuminen rippikouluihin 2018 on avoinna 16.–27.10.2017 kuopionseurakunnat.fi.