Kohtaamisia uskonnollisen taiteen äärellä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Kohtaamisia uskonnollisen taiteen äärellä

28.6.2017

Teksti: Ulla Remes

Kuvat: Suomen Ortodoksinen Kirkkomuseo RIISA / Henna Hietainen

Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA kohtauttaa juhlanäyttelyssään nykytaiteen ja bysanttilaisen taiteen, nykykatsojan ja uskoa ilmentävän kuvan.

Kun Maria Wiik maalaa aikuisen naisen vaitonaiset kasvot huiveineen ja nimeää teoksen Madonnaksi, kaikki tietävät, että kyse on Neitsyt Mariasta.

Suomen Ortodoksisen Kirkkomuseo RIISA:n johtaja Teresa Töntsi havainnollistaa, miten länsimaisen kuvataiteen perusta on kristillisessä kuvastossa. Se näkyy jo kuvien tulkinnassa, kuvanlukutaidossa.

Itsenäisen Suomen juhlavuonna RIISA tarjoaa kattauksen suomalaisesta uskosta. Kultakauden mestari -teokset ja modernismin värikylläiset tulkinnat kohtaavat RIISAssa vuosituhantisen bysanttilaisen uskon. Näyttely juhlistaa RIISAN 60-vuotista taivalta.

Mestaria palvellen mestareita esiin

Näyttelyn teokset ovat itäsuomalaisen suvun taidekokoelmasta. Kokoelman tiedottaja Jussi Savolainen korostaa, että suvun halussa säilyttää anonyymiytensä on kyse siitä, että he haluavat palvella suurinta Mestaria rukoillen ja työtä tehden:

”Jos yksikin sielu löytää tiensä kirkkoon taidekokoelman teosten puhuttelemana, tehty työ on kantanut hedelmää.”

Suku on tehnyt kokoelmaansa selkeän linjamuutoksen: se on luopumassa ns. maallisesta taiteesta ja keskittyy yksinomaan kristilliseen taiteeseen. Kokoelma on Suomen suurin kristillisen taiteen kokoelma.

Harva markkinoi kristillistä taidetta

Kristilliseksi mielletty taide ei ole kovin muodikasta nykyään:

”Suomalainen yhteiskunta ja kuvataide ovat maallistuneet. Harva taiteilija markkinoi enää itseään kristillisen taiteen tekijänä, sillä teoksilla ei ole tarpeeksi ostajia. Taiteilijat ovat kuitenkin kautta aikojen ilmaisseet uskoa teosten tilaajista riippumatta”, kertoo amanuenssi Henna Hietainen.

RIISA:n näyttelyssä on esillä vaikuttavia teoksia muun muassa Akseli Gallen-Kallelalta, Maria Wiikiltä, Juho Rissaselta, Marcus Collinilta, Inari Krohnilta ja Eero Järnefeltiltä.

Tulipalolta säästynyt rukoushuonekuva

Kohtaamisia-näyttelyn teemoja ovat sisäinen ja ulkoisesti näkyvä usko ja kristilliseen perinteeseen kuuluvat tapahtumat syntymästä kuolemaan. Teoksissa sivutaan myös kansanuskoa ja kalevalaisuutta. Näyttely haastaa kävijät pohtimaan suomalaista uskoa ja sen merkitystä omassa elämässä. Kohtaamisia-näyttely juhlistaa RIISAn 60-vuotista historiaa.

Pitkin juhlavuotta nostetaan myös kokoelmista esiin teoksia, joilla on tarina. Lunkulan rukoushuone -teos tuo juhlanäyttelyyn ainutlaatuisen tarinansa. Taiteilija Marcus Collinin (1882 – 1966) pastellityö on Suomen ortodoksisen kirkkomuseon ystäväyhdistyksen kokoelmalahjoitus RIISAlle vuodelta 2016.

Pastellityö esittää Salmin Mantsinsaaren seurakunnalle kuuluneen Lunkulan rukoushuoneen interiööriä. Kristuksen kirkastumisen muistolle pyhitetyn rukoushuoneen ikkunasta kuvastuu Laatokan järvi. Vuodelle 1927 päivätyssä teoksessa näkyvät myös pyhien ikoni ja metallinen tuohusjalka, joita Collin opiskelutovereineen lienee katsellut työskennellessään tuolloin Valamon luostarissa.

Lunkulan rukoushuonetta esittävä pastellimaalaus on ainutkertainen dokumentti historiasta. Rukoushuone vaurioitui pahoin II maailmansodassa.


KOHTAAMISIA – Suomalainen usko, Suomen Ortodoksinen Kirkkomuseo RIISA, Kuopio
tiistaista sunnuntaihin klo 10–16 6.8.saakka.

Katso ja lue lisää RIISAn sivuilta