Minun seurakuntani
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Lähikuvassa

Minun seurakuntani

31.5.2017

Teksti: Erika Suominen, Järvi-Kuopion seurakunnan luottamushenkilö

 

Olen tullut Savoon junantuomana. Ennen tuloani olin omassa synnyinseurakunnassani mukana niin pyhäkouluissa kuin seurakunnan nuorisotyössäkin. Seurakunta oli minulle rakas.

Uusilla asuinsijoilla seurakunnan löytäminen ei ole vaikeaa. Meillä on sama rakastava ja armahtava Jumala, vaikka joskus puheissa tuntuu, että Jumalakin hävisi vaikkapa seurakuntaliitoksen myötä. Seurakuntaa voi tulla mukaan rakentamaan ja tuoda siihen omat rakennustarpeensa ja -taitonsa.

On se iso muutos, kun pappi on vieras, suntio on vieras, nuorisotyöntekijä on vieras. Niin ja se kirkkokin näyttää erilaiselta.

Onneksi seurakunta on sellainen, että siellä ei edellytetä tulijalta mitään erityistaitoja tai joidenkin henkilöiden tuntemisia. Jos asiat tehdään eri tavalla kuin ennen, niin se voi olla myönteinenkin asia.

Oma äitini kävi luonani Juankoskella aina pidempiä aikoja. Hän otti paikallislehti Koillis-Savon ja luki sieltä mitä seurakunnassa ja muuallakin tapahtuu. Seurakuntakerhopäivänä hän meni kerhoon mukaan. Hänelle ei tullut mieleenkään miettiä voiko hän mennä täällä 460 kilometrin päässä seurakuntakerhoon, kun kerran kutsu oli lehdessä.

Teemme yleensä asioista vaikeampia kuin ne ovat. Meidät kaikki on kutsuttu. On sitten meistä kiinni noudatammeko kutsua.

Olen sanonut, että seurakunta on mainettaan parempi. Siellä tehdään valtavasti sellaista työtä, josta ei puhuta: käydään vanhuksien luona, autetaan lapsiperheitä, lohdutetaan surussa, ollaan rinnallakulkijana, tuetaan taloudellisesti tai tullaan ystäväksi yksinäiselle.

Seurakunnassa on koti meillä kaikilla. Sitä voi rakastaa ja siihen voi kuulua ja se on kaikkialla. Nimi vain vaihtuu.

Itse olen kuulunut Alastaron, Männistön, Korpilahden, Porin, Kaavin, Padasjoen, Juankosken ja Järvi-Kuopion seurakuntaan.

Seurakunta on edelleen minulle rakas.