Köyhän korvat ja Jumalan Sana
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Köyhän korvat ja Jumalan Sana

31.5.2017

Teksti: Ulla Remes

Kuvat: Kirkon kuvapankki/ Mikko Pyhtilä ja Ulla Remes

Mitä köyhä kuulee, kun Raamatun kertomus kerrotaan sellaisenaan, ilman tulkintaa? Sakari Häkkinen kokeili, ja nyt kokeilu on kansissa.

Tapahtui savimajassa ja sen liepeillä, paikalla valkoinen mies ja paikallista köyhää väkeä:

”Kerroin Jeesuksen vertauksia ja puheita. En lukenut Raamatusta, vaan kerroin vapaasti, niin kuin noita kertomuksia oli alun perinkin kerrottu. En selittänyt yhtään kertomusta, vaan pyysin paikalla olevia keskustelemaan ja kommentoimaan kertomusta. Nauhoitin keskustelut ja kirjasin ne ylös.”

Osa tuosta aineistosta on juuri ilmestyneessä kirjassa The Gospel of the Poor (Lambert Academics), joka tuo pitkän tutkimusmatkan tulokset suoraan kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun.

Tutkija, teologian tohtori, hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen pyrki palaamaan Raamatun kertomusten alkuperäiseen miljööseen, jotta kuulisi kertomukset tuoreella tavalla, irrallaan länsimaisesta hapatuksesta ja totutusta tulkinnasta.

Huominen päivä ja murhe

Tansanian kylissä osa ihmisistä oli eri suuntauksiin kuuluvia kristittyjä, osa muslimeja, osa perinteisten afrikkalaisten uskontojen kannattajia ja osa vähän näitä kaikkia yhdessä.

”Heidän tulkinnoissaan usein ensimmäisenä nostettiin esiin paikallisen pastorin tai evankelistan antama opetus. Kunnian ja häpeän kulttuuri tuli näkyviin. Keskustelun kuluessa vähän ajan päästä nousi kuitenkin esiin heidän omia kokemuksiaan köyhyydestä. Esimerkiksi afrikkalaisen suurperheen näkökulmasta rikkaan miehen äkillisestä kuolemasta kertoma Jeesuksen vertaus (Luuk 12:13-21) ymmärretään hyvin eri tavalla kuin meillä länsimaissa”, Sakari Häkkinen sanoo.

”Mielenkiintoinen oli myös tansanialaisten näkemys siitä, miten voi soveltaa Jeesuksen sanoja, ettei pidä murehtia siitä, mitä syö tai juo. Jos ei ole riittävästi ruokaa eikä puhdasta juomavettä, kuinka voi olla huolehtimatta ja mitä siitä seuraa, jos ei ajattele huomista päivää?”

Palestiinassa tutkijan keskustelukumppanit olivat kaikki muslimeja.

”He kuulivat Jeesuksen sanoissa vahvan oikeudenmukaisuuden ja rauhan rakentamisen viestin. Palestiinalaiset nuoret samaistuivat kuin itsestään selvästi Laupias Samarialainen -kertomuksessa tien viereen jätettyyn hakattuun uhriin, kun länsimaissa useimmat kuulijat – itseni tavoin – ovat tunteneet syyllisyyttä samaistuttuaan ohikulkijoihin.”

Köyhän äänen kuuleminen uutta

Sakari Häkkinen löysi uusia kysymyksiä:

”Minussa heräsi enemmän kysymyksiä kuin oivalluksia. Millaisessa tilanteessa Jeesus itse on nämä kertomukset kertonut. Mille kuulijakunnalle evankelista on ne kirjoittanut ja miten niitä mahdollisesti muokannut omaan kontekstiinsa sopivaksi?”

Köyhien äänen kuuleminen raamatuntutkimuksessa on uutta.

”Toki vapautuksen teologiassa ja muissa kontekstuaalisen teologian muodoissa Raamattua on luettu paljonkin köyhien keskuudessa ja heitä kuunnellen. Pyrin siihen, että köyhien äänellä olisi merkitystä tekstien tulkinnassa myös muille kuin niille köyhille, jotka tulkitsivat Raamattua omiin tarpeisiinsa. Uskon, että tutkijayhteisöllekin köyhien näkökulma avaa köyhyyden keskellä syntyneitä tekstejä ja kertomuksia aivan uudella tavalla”, Sakari Häkkinen sanoo.

Äärimmäistä köyhyyttä

Harvalla raamatuntutkijalla on omakohtaista kokemusta köyhyydestä. Siksikin on Häkkisen mukaan tärkeää viedä Raamatun tekstejä sinne, missä köyhyys on todellista ja olosuhteet saman tyyppiset kuin Raamatun syntyaikoina. Alueeksi valikoituivat Saharan eteläpuolinen Tansania ja Israelin palestiinalaisalueet.

”Tansaniassa näin äärimmäisen köyhyyden. Israelin palestiinalaisalueilla ihmisten suurin ongelma ei ollut köyhyys, vaikka sielläkin törmäsi sellaiseen köyhyyteen, mitä omassa maassamme ei näe. Palestiinalaisten ongelmana oli elämä miehitysvallan alla ja varsinkin Israelin rakentaman turva-aidan ja muurin varjossa, mikä aiheuttaa köyhyyttä”, Häkkinen kuvaa.

Uuden testamentin syntyaikoihin tilanne Lähi-idässä oli pitkälti samanlainen: ”Ihmiset elivät hyvin vaatimattomissa oloissa, sikäli Tansanian kylien savimajoissa elävien ihmisten ympäristö oli paljon lähempänä kertomusten syntyajankohdan tilannetta kuin Suomi. Tuolloin, ensimmäisellä vuosisadalla, Palestiina oli Rooman miehitysvallan alla, mistä taas seurasi siellä monia nykyisenkaltaisia, saman tyyppisiä ongelmia kuten väkivaltaa samalla alueella”.

Tarvitseeko rikas Jumalaa?

Sakari Häkkinen sai kipinän teemaan kauan sitten kuuntelemalla piispa Voitto Huotaria, jatkoi pohdintaa Kari Latvuksen ja Hanne Weissenbergin kanssa Köyhien Raamatussa (2010) ja toi nyt englanninkielisenä kirjana ilmestyneen tutkimuksensa kansainväliseen tiedeyhteisöön. Kirja on ollut työn alla vuodesta 2009.

Häkkisen kiinnostus köyhyyteen Raamatussa näkyi jo väitöskirjassa vuodelta 1999, jossa keskityttiin juutalaiskristilliseen ebionien eli köyhien ryhmään, joka perusteli köyhyytensä Jeesuksen opetuksilla ja elämäntavalla ja joka katosi viimeistään 400-luvulla.

Sakari Häkkinen ei tässä elämäntilanteessa jatka tutkimusta, vaikka kysymyksiä ja kiinnostusta on. Mielen pohjalle jäi muutakin kuin tutkimuksellista pohdittavaa:

”Yksi mieliinpainuvimmista kohtaamisista oli Ilula-Masukanzin kylässä Tansaniassa. Eräs afrikkalainen kysyi virvokkeita juodessamme minulta, miten luulen heille käyvän, jos he joskus onnistuvat pääsemään köyhyydestään.

Tuleeko heistäkin silloin sellaisia ihmisiä kuin länsimaalaiset, jotka kyllä elävät vauraudessa, mutta eivät tarvitse Jumalaa mihinkään?”