Aitoja makuja läheltä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Aitoja makuja läheltä

31.5.2017

Teksti: Heli Haring

Kuvat: Seija Rytkönen

 

Pian päästään herkuttelemaan kotoisilla vihanneksilla, juureksilla ja marjoilla. Lähiruoka on nyt kovassa nosteessa.

Mädäntynyttä pihvilihaa Brasiliasta. Väärennettyä mozzarella-juustoa ja oliiviöljyä Italiasta. Syöpää aiheuttavalla väriaineella jatkettua maustetta Aasiasta. Viime aikoina olemme saaneet kuulla lukuisista ruokaskandaaleista ympäri maailmaa. Ei ihme, että Suomessa kiinnostus lähiruokaa kohtaan kasvaa.

”Nykyaikana sana kiirii hyvin nopeasti, joten ilman muuta kaikki tällaiset uutiset vaikuttavat kuluttajiin”, Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja, ProAgrian palvelupäällikkö Heli Sulola toteaa.

Mikä lähiruoka?

Lähiruuasta puhutaan paljon, mutta mitä sillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan?

”Tuo on hyvä kysymys. Ei voida sanoa, että tietyn kilometrirajan sisällä tuotettu ruoka on lähiruokaa. Jonkinlaisia määritelmiä sille toki on olemassa.”

”Yleisimmin katsotaan, että sellainen ruoka, joka on paikallista, alueellista ja saadaan kuluttajalle mahdollisimman vähäisin kuljetuskustannuksin, täyttää lähiruuan kriteerit.”

Sulolan mukaan asiaan vaikuttaa myös kyseisen ruuan saatavuus.

”Välttämättä kaikkia tuotteita ei ole saatavilla ihan lähialueilta. Tästä hyvänä esimerkkinä on suomalainen poronliha, jota saadaan vain pohjoisesta. Vaikka välimatkaa on satojakin kilometrejä, voidaan sitä kuitenkin kutsua lähiruuaksi.”

Pienet valinnat

Ruokaskandaalien säikäyttämät ihmiset hakevat lähiruuasta erityisesti puhtautta.

”Moniin muihin maihin verrattuna meillä on hyvin puhdas ilma ja luonto. Täällä käytetään myös vähemmän torjunta-aineita ja eläinlääkinnässä antibiootteja.”

Lähiruoka ei kuitenkaan ole sama asia kuin luomu.

”Luomun kriteerit ovat hyvin tarkat, joten välttämättä lähituottajan ei ole niitä mahdollista noudattaa. Kyllä lähiruoka voi silti joissakin tapauksissa olla myös luomua”, Sulola tähdentää.

Puhtauden lisäksi lähiruokaa kannattaisi suosia monista muistakin syistä.

”Lähiruuan alkuperä on jäljitettävissä, mikä on nykypäivänä tärkeää kuluttajille. Valitsemalla lähellä tuotetun vaihtoehdon tukee samalla paikallista yrittäjyyttä, ja myös verorahat jäävät omalle alueelle. Hiilijalanjälkikin pienenee, kun kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi.”

Sulolan mukaan pienet valinnat ratkaisevat.

”Voi esimerkiksi kaupassa miettiä, valitseeko oman alueen perunaa vai ulkomailta tuotua bataattia.”

”Hyvä nyrkkisääntö on noudattaa satokausiajattelua. Kesällä ja syksyllä kannattaa suosia kotimaisia marjoja ja vihanneksia, ulkomaisten hedelmien oston voi jättää talveen.”

Helposti hyvää

Lähiruuan hankkiminen on hyvinkin helppoa. Paikallisilta toreilta ja kauppahalleista löytää vihanneksia, marjoja, kalaa, lihaa ja leipomotuotteita.

”Nykyään myös ruokamarketit ovat ottaneet yhä enemmän lähituotteita valikoimiinsa.”

ProAgria haluaa omalta osaltaan edistää lähiruuan tunnettavuutta.

”Edistämme muun muassa REKO-renkaan toimintaa. Kyseessä on lähituottajien muodostama rinki, joka ilmoittaa myytävistä tuotteista Facebookin kautta. Kuluttaja voi siellä tilata haluamansa tuotteet, jotka ovat noudettavissa ilmoitetussa paikassa tiettynä ajankohtana. Renkaita toimii ympäri maata, myös Pohjois-Savossa.”

Niin ikään ProAgria on mukana erilaisissa kampanjoissa, joiden tarkoituksena on tehdä lähiruokaa tutuksi.

”Kesäkuussa, Kuopion tanssiviikon aikaan, on tulossa Satoa goes wild -tapahtuma. Silloin esitellään ravintoloissa ja ruokakojuissa villivihannesten moninaisia käyttömahdollisuuksia.” 

”Syyskuussa puolestaan on valtakunnallinen Osta tilalta -päivä, jolloin voi käydä hankkimassa tuotteita suoraan tiloilta. Mukana on sellaisiakin tuottajia, jotka eivät muuten myy suoraan kuluttajille.”

Kasvimaa parvekkeelle

Sulolan mukaan lähiruokaa voi itsekin tuottaa pienimuotoisesti jopa kerrostalossa.

”Ihan ikkunalaudallakin voi kasvatella yrttejä. Parveke antaa jo laajemmat mahdollisuudet viljelyharrastukselle.”

”Yrtit ja salaatit ovat helppoja kasvatettavia. Olen kuullut, että joillakin on ollut parvekkeellaan perunaa, retiisiä, porkkanaa ja paprikaakin. Nykyään on olemassa myös amppelimansikoita, jotka ovat käteviä juuri parvekkeilla ja terasseilla.”

”Myytävänä on viljelyyn tarkoitettuja säkkejä, joissa on kaikki valmiina. Jos on näppärä käsistään, voi rakennella itse kasvatuslaatikoita.”

Syötävän lisäksi viljelmät tarjoavat myös silmäniloa ja tuoksuja.

Sulola kehottaa huomioimaan, missä ilmansuunnassa parveke sijaitsee.

”Esimerkiksi etelän suuntaan avautuvalla parvekkeella tarvitaan enemmän kastelua.”

Eikä pidä unohtaa metsiemme ja järviemme tarjoamia lähiruokamahdollisuuksia. Marjastus, sienestys, kalastus ja metsästys ovat paitsi antoisia harrastuksia, myös monipuolisen ruuan lähteitä.

”Meillä Suomessa on ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet, joita kannattaa ilman muuta hyödyntää.”

 


Viherjuoma

  • Kypsä banaani.

    Kourallinen villivihanneksia valinnan mukaan:
     
  • nuoria voikukan lehtiä tai kukan terälehtiä
  • mustaviinimarjapensaan lehtiä
  • maitohorsman lehtiä, latvusta tai kukkia
  • koivun lehtisilmuja
  • vadelman lehtiä
  • nuoria pihlajan lehtiä
  • poimulehtiä
  • ahomansikan lehtiä
  • mustikan lehtiä
  • apiloita
  • nuorta vesiheinää

Lisäksi kaksi lasillista vettä.

Silppua vihreät, paloittele banaani,
lisää vesi vähitellen tehosekoittimeen ja sekoita sakeaksi juomaksi.