Digitalisaatio tukee terveyttäsi
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Digitalisaatio tukee terveyttäsi

26.4.2017

Teksti: Heli Haring

Kuva: Seija Rytkönen

 

Digitalisaatio on nyt päivän sana. Sähköistyminen ja huipputeknologian hyödyntäminen ovat avanneet uusia mahdollisuuksia myös terveydenhuollossa.

Välillä vaikuttaa siltä, että digitalisaation eteneminen yhteiskunnan eri osa-alueilla on tapahtunut valtavin harppauksin. Sellainen, mistä ei muutama vuosi sitten osattu uneksiakaan, saattaa tänään olla jo sujuva osa arkea. Terveydenhuoltoalallakin on näin – osittain.

”Teknologia antaisi kyllä mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta alaa säätelee tiukka lainsäädäntö, joten esimerkiksi erilaisten sähköisten järjestelmien rakentaminen ja käyttöönotto on ollut yllättävän hidasta”, Savonia-ammattikorkeakoulun terveydenhuollon teknologian yliopettaja ja terveystieteiden tohtori Pirkko Kouri selvittää.

Tukea nettineuvolasta

Jotain lainsäädännön jarrutuksesta kertoo esimerkiksi nettineuvolahanke, jossa Kouri on ollut mukana.

”Hanke alkoi jo vuonna 1999 ja vuosituhannen vaihteessa sitä pilotoitiin Kuopiossa ja Kajaanissa.”

”Kuitenkin vasta nyt nuo ratkaisut ovat jalkautuneet käytäntöön.”

Hankkeen ydinajatuksena oli viedä äitiyshuollon tietosisältöjä sähköiseen muotoon ja netin kautta kaikkien asiasta kiinnostuneiden saataville.

”Avasimme koko ketjun ihan alkuraskaudesta aina vauvan syntymän jälkeiseen aikaan. Mukana oli myös muuta sellaista tietoa, jota perheet mahdollisesti tarvitsisivat. Sivuille kerättiin esimerkiksi vinkkejä lähimmistä mammakahviloista ja ohjeita Kela-asiointiin”, Kouri muistelee.

Nettineuvolan ideana oli, että sen avulla voitaisiin mahdollisesti vähentää neuvolakäyntejä.

Hankkeen tiimoilta Kouri teki sittemmin myös väitöskirjansa, jossa hän tutki nettineuvolan käyttäjäkokemuksia.

”Lasta odottavat pariskunnat muodostivat lopulta nettineuvolan kautta virtuaaliyhteisön, jossa he jakoivat vertaistukea ja antoivat palautetta äitiyshuollon palveluista.”

 

Meillä ja maailmalla on nykyään tarjolla huikea määrä erilaista teknologiaa, joka mahdollistaa terveydentilan reaaliaikaisen seuraamisen ja hoitamisen. Vanhusten turvarannekkeita käytetään paljon.

Keskiössä kansalainen

Terveydenhuollon digitalisaatiossa mennään yhä enemmän siihen suuntaan, että keskiössä on kansalainen. Kourin mukaan Suomi kulkee tässä asiassa monia muita maita edellä.

”Juuri hiljattain eräässä kansainvälisessä symposiumissa kävi ilmi, että monissa maissa potilaiden suhteen pelaillaan edelleen papereilla. Ja vieläpä niin, että lääkäri tai hoitaja täyttää kaavakkeet paikan päällä – ei suinkaan potilas itse ennen vastaanottoa.”

Suomessa esimerkiksi monet terveydenhuollon ajanvaraukset ja neuvontapalvelut ovat hyvin pitkälti jo sähköistettyjä.

”Aivan oma lukunsa on sitten pitkään ja hartaasti rakennettu Kansallinen Terveysarkisto eli Kanta, joka on todella iso ja merkittävä asia.”

Kansallinen Terveysarkisto on yhteinen nimitys terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. Kansalaisten käyttöön on tehty Omakanta-palvelu,
jonka kautta kaikilla on mahdollisuus katsella omia tietojaan Kansallisessa terveysarkistossa. Siellä ovat nähtävissä muun muassa diagnoosit, toimenpiteet, kriittiset riskitiedot, lääkitystiedot sekä reseptit.

Teknologia valvoo

Meillä ja maailmalla on nykyään tarjolla huikea määrä erilaista teknologiaa, joka mahdollistaa terveydentilan reaaliaikaisen seuraamisen ja hoitamisen.

”Esimerkiksi hyvinvointirannekkeet ovat tällä hetkellä kovassa huudossa. Myös vanhusten turvarannekkeita käytetään paljon. Terveyspelit ovat niin ikään hyvin suosittuja.”

”Monilla tahdistinpotilailla on käytössään etälukulaite, joka lähettää tietoa tahdistimen toiminnasta sairaalaan.”

Vain mielikuvitus tuntuu olevan rajana tuotekehittelylle. Miltä kuulostaa vaikkapa älyhaarukka tai älykengät?

”Älyhaarukka alkaa väristä ja vilkuttaa, jos ruokailija syö liian nopeasti. Haarukkaa voidaan käyttää apuna syömishäiriöiden hoidossa”, Kouri valaisee.

”Älykengät taas antavat käyttäjälleen tietoa kalorinkulutuksesta ja askelmäärästä. Niihin voidaan ohjelmoida puhelimen kautta myös uusi juoksulenkki, jolloin kengät opastavat oikeaan suuntaan karttapalvelua hyväksi käyttäen.”

Järki käteen

Kourin mukaan digitalisaatiolla pyritään hoidon vaikuttavuuden maksimointiin ja kansalaisen roolin vahvistamiseen. 

”Saat parempaa hoitoa, kun voinnistasi tiedetään enemmän.”

”Kun ihminen ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään vaikkapa hyvinvointiranneketta käyttämällä, sillä mahdollisesti ennalta ehkäistään tai ainakin lykätään tiettyjen sairauksien puhkeamista.” 

Monilla on pelko, että varsinkin vanhusväestö sysätään koteihinsa sähköisten systeemien varaan ilman, että heitä käy kukaan katsomassa.

”Tässäkin on tärkeää pitää mielessä järkiperäinen käyttö. Ei koskaan pitäisi liikaa tuudittautua vain yhdenlaiseen käytäntöön.”

Kouri huomauttaa, että tietyiltä osin digitalisaatio voi monelle ikäihmiselle olla myös mahdollisuus.

”Tiedän monia vanhuksia, jotka pitävät sosiaalisen median ja skypen kautta yhteyttä lähiomaisiinsa. Näin he pääsevät osallisiksi sosiaalisesta kanssakäymisestä, vaikka eivät jaksaisi enää lähteä liikkeelle kotoaan.”

Lasikatto murtui

Pirkko Kouri valittiin viime vuonna International Society of Telemedicine and eHealth -järjestön (ISfTeH) varapuheenjohtajaksi. Hän on ensimmäinen nainen ja ensimmäinen hoitotyön ammattilainen sekä järjestön hallituksessa, johon hänet valittiin muutama vuosi sitten, että nyt puheenjohtajistossa.

ISfTeH on telelääketieteen ja eHealth-alan kansainvälinen kattojärjestö, jonka jäseniä ovat vastaavat järjestöt ympäri maailmaa. Jäseniä on 90 maasta ja alueesta. Suomea järjestössä edustaa Suomen Telelääketieteen ja eHealth -seura, jossa Kouri on hallituksen jäsen ja sen sihteeri. Seura on yksi ISfTeHin perustajajäsenistä.