Herra Hämmentäjä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Herra Hämmentäjä

22.2.2017

Heidi Pelander

Kuvat: Jussi Vierimaa

Uskonnollisiakin aiheita maalaava kuvataiteilija Heikki Marila haluaa ravistella taiteellaan. Itsestään hän ei ammenna, sillä maailmassa on hänestä tärkeämpääkin kommentoitavaa.

Voimakkaita siveltimenvetoja, roiskeita, pursotuksia ja maalikerrostumia. Turkulaisen kuvataiteilijan Heikki Marilan maalaukset pysäyttävät ja vavisuttavat. Reaktion taiteilija haluaakin.

”Olen aina halunnut sanoa taiteellani jotain: ravistella, tökkiä, tyrkkiä ja hämmentää”, Marila kertoo.

Hänen rauhallinen olemuksensa, matala, verkkainen puhetapa ja huumorisävytteiset kommentit tuntuvat yllättäviltä hänen maalaustensa intensiteetin rinnalla. Hänen ilmaisunsa ei lähdekään sisäisestä tuskasta vaan yhteiskunnan, politiikan ja taiteen kommentoinnista.

”Maailmassa on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin minä itse”, hän perustelee.

Marila valmistui Turun Piirustuskoulusta vuonna 1992 ja on siitä lähtien työskennellyt kuvataiteilijana. Aiheet ovat vaihdelleet valtainstituutioiden symboleista, kerrostaloista ja työvoimatoimistoista lähiökarttoihin, kukka-asetelmiin, kirkkotaiteeseen ja Suomen sisällissotaan.

Kommentoi hän sitten yhteiskuntaa tai taiteen sisäisiä asioita, teosten punaisena lankana on hyljeksittyjen ja vaiettujen asioiden esiin tuominen. Esimerkiksi kukka-aiheet tai uskonnollinen kuvasto ovat hänestä taiteen kentällä väheksyttyjä.

Heikki Marila on maalannut 16-osaisen muotokuvasarjan Martti Lutherista.

Lutherin monet kasvot

Pian Marilan kädenjälkeä voi tutkailla Alavan kirkon alasalissa. Reformaation 500-vuotisjuhlavuoden sekä Alavan seurakunnan 50-vuotisjuhlien kunniaksi esillä on Marilan 16-osainen muotokuvasarja Martti Lutherista.

Sarja on Marilalle poikkeuksellinen, sillä hän ei yleensä maalaa muotokuvia. Mikä katolisen kirkon kapinallisessa kiehtoo?

Museoissa ja kirkoissa Suomessa ja ulkomailla kierrellessään Marila törmäsi aina samaan Lutheriin: kuvien esikuvana oli Lucas Granachin maalaus mustapukuisesta, mutrusuisesta Lutherista musta baskeri päässään.

Marila innostui tekemään sarjan, jossa ”pyöritään alkukuvan ympärillä”. Lennokkaalla kädenjäljellä syntyi 16 tunnelmaltaan erilaista, mutta tunnistettavaa Lutheria. Lutherin teesejä kahlatessa Marilalle tuli selväksi, että tällä oli aika paljon hampaankolossa katolista kirkkoa kohtaan.

”Jotain sympaattista siinä on, että hän jaksoi vääntää, kyseenalaistaa ja vastustaa niin kovin.”

Marilan Lutherit ovat olleet esillä kuudesti museossa tai galleriassa. Kuopiossa ne ripustetaan ensimmäistä kertaa kirkon yhteyteen. Marila ihailee betonirakennuksia, ja hänestä karu ja jyhkeä Alavan kirkko alasaleineen on hyvin museomainen tila. Hän näkee, että näyttelyn myötä kuvat palaavat kotiin – siihen kontekstiin, josta hän baskeripäiset Lutherit alun perin löysi.

Alttaritaulu inspiroi

Marila on maalannut uransa aikana monenlaisia, hyvin rajujakin uskonnollisia kuvia. Aiheita hän on ammentanut sekä kirkkotaiteesta että Raamatusta.

Hänelle vaikuttavin kokemus on ollut saksalaisen renessanssimaalarin Matthias Grünewaldin tunnettuun alttaritauluun liittyvän maalaussarjan maalaaminen. Marila on poiminut maalauksiinsa vain osia valtavasta alttaritaulusta. Taulu pikkulampaasta risteineen on pysyvästi esillä Alavan kirkon alasalissa.

Marila on huomannut, että uskonnolliset kuvat ja niiden välillä rajukin käsittely hämmentävät ihmisiä. Häntä tuntuu innostavan juuri tämä hämmennys ja liikehdintä, jonka teokset saavat aikaan.

Marila kuuluu kirkkoon. Häntä kiinnostavat eri kirkkokuntien kommentit yhteiskunnallisiin aiheisiin ja niiden voimakas vaikutusvalta ihmisten arkeen ja politiikkaan. Moni arkinen asia, kuten moraalikäsitys, tulee Raamatusta, vaikka nykyihminen ei sitä tiedostaisi.

”Se, että me dissataan kirkkoa nykypäivänä niin paljon kuin me tehdään, on lyhytnäköistä.”

Teemasta toiseen

Viime aikoina Marila on pitänyt taukoa uskonnollisista kuvastoista. Viime syksynä hänellä oli Helsingissä Suomen sisällissodan teemoihin keskittyvä näyttely, johon hän haki inspiraatiota vanhoista arkistokuvista.

Nyt hän työstää kevyempää näyttelyä Tukholmaan, mutta aikoo palata vielä uudelleen itsenäistyvän Suomen ja sisällissodan teemoihin, joita on käsitelty kuvataiteessa vain vähän.

”Ajattelen, että vuodet 1917 ja 1918 liittyvät vahvasti toisiinsa, ja itsenäistymisprosessi oli aika raskas. Sitä tuskaista rämpimistä kohti itsenäisyyttä tekee mieli vielä käsitellä.”

 


Näyttely avoinna Alavan kirkon alasalissa
lauantaisin 25.2.–25.3. klo 12–15 sekä
sunnuntaisin 5.–19.3. klo 12.30–16 ja 26.2.
ja 26.3. klo 12.30–14.