Uskonnon ja tieteen vuoropuhelu
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Uskonnon ja tieteen vuoropuhelu

22.2.2017

Heli Haring

Kuva Tuija Hyttinen

Kautta vuosisatojen tiede ja uskonto ovat kalistelleet sapeleita keskenään – tai näin meidän on annettu ymmärtää.

”Uskonto on nähty taikauskona, joka pyrkii jarruttamaan tieteen kehitystä”, piispa Jari Jolkkonen totesi omassa alustuksessaan.

”Nykytutkimuksen mukaan tiede ja uskonto eivät kuitenkaan ole olleet loputtomalla törmäyskurssilla historian saatossa. Tämä katsantokanta on pikemminkin osoittautunut myytiksi.”

Helmikuun alussa pidetyssä symposiumissa tarkasteltiin kolmen uskonnon, kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin, suhdetta tieteeseen. 

Evoluutioteoria vai luomisoppi?

Tieteen ja uskontojen ristiriita kilpistyy hyvin usein Darwinin evoluutioteoriaan. On katsottu, että sen ja luomisopin välinen kuilu on ylittämätön.

”Varsinkin Yhdysvalloissa nousee aika ajoin kiista kreationismin ja evoluutioteorian kannattajien välille”, Jolkkonen kertoi.

Tämä kiista on ollut omiaan ylläpitämään mielikuvaa siitä, että tiede ja uskonnot eivät voi katsoa samaan suuntaan.

Jolkkosen mukaan monille kirkkokunnille ei tuota minkäänlaista ongelmaa tunnustaa Darwinin evoluutioteorian paikkansapitävyyttä.

”Evoluutioteoria kertoo, miten lajit ovat syntyneet. Uskonto puolestaan selittää sen, mitä ei voi mikroskoopilla todeta, eli että jokainen elämä on hyvää ja arvokasta.” 

Jolkkonen myös huomautti, että darwinismillakin on omat pimeät puolensa.

”Sitä on erinäisissä yhteyksissä käytetty poliittisiin tarkoituksiin. Sosiaalidarwinistisen käsityksen mukaan vahvimmilla on oikeus alistaa heikompia yksilöitä. Yhteiskunnan vähäosaisimmilla ei tällöin ole minkäänlaista arvoa.”

”Tällainen ajattelu raivasi tietä muun muassa natsi-Saksassa harjoitetulle rotuhygieniapolitiikalle.”

Kirkko rahoitti tiedettä

”Joistakin tilannesidonnaisista jännitteistä huolimatta tieteen suhde kristillisiin kirkkoihin on ollut pääasiassa neutraali tai positiivinen”, Jolkkonen kuvaili.

Itse asiassa kirkko on omalta osaltaan ollut edistämässä tieteen kehitystä.

”Nykyaikainen länsimainen yliopistolaitos syntyi varhaiskeskiajalla oppineiden munkkien toiminnasta.”

”Kirkko ei pyrkinyt estämään tieteellistä tutkimusta, vaan oli päinvastoin vuosisatoja tieteen suurin rahoittaja.”

Jolkkonen kertoi, että valtaosa tieteellisen vallankumouksen pioneereista oli kristittyjä tai ainakin jonkinlainen uskonnollinen motivaatio innoitti heidän tieteellistä työskentelyään.

”Esimerkiksi Galileita ja Newtonia yhdisti käsitys luonnon järjestelmällisyydestä ja järkevyydestä. Tämän käsityksen mukaan luonto ei ole kaoottinen ja sattumanvarainen, vaan järkevä ja säännönmukainen, koska ihminen ja luonto ovat kaikkitietävän ja järkevän Jumalan luomuksia.”

Jolkkonen korosti, että tieteen kehitystä ja edistämistä ei toki voi laittaa pelkästään kristillisen kirkon piikkiin.

”Muun muassa islamilaisessa maailmassa uskonnollisten auktoriteettien tukema ja ylläpitämä tieteellinen kulttuuri kukoisti jo varhaiskeskiajalla.”

Ajattelukyky – Jumalan lahja

Suomen juutalaisten ylirabbiini Simon Livson kertoi, että juutalaisuudessa arvostetaan tiedettä ja tutkimusta.

”Itse asiassa tieteen Nobel-palkittujen joukossa on huomattavan paljon juutalaisia. Toorakouluissa harjaannutaan tietynlaiseen opiskelutapaan, joka antaa hyvän pohjan tieteelliselle tutkimukselle. Tämä varmasti osaltaan selittää juutalaisten nobelistien suurta joukkoa.”

”Tooraa tulkitaan kirjaimellisesti kaikkein vanhoillisimpien juutalaisten keskuudessa. Heidän maailmankatsomuksessaan ei ole tilaa tieteellisille selityksille. Valtaosa juutalaisista kuitenkin edustaa sitä näkemystä, ettei uskonnon ja tieteen välillä ole mitään ristiriitaa.”

Hyvin samoilla linjoilla oli myös Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar.

”Islam kehottaa tutkimaan universumia ja me katsomme, että tieteet ovat syntyneet ihmiskunnan palvelemiseksi.”

”Islamismissa jopa mielletään, että ajattelukyky on Jumalan suurin lahja ihmiselle.”

Symposiumissa puhuivat myös professorit Olli-Pekka Ryynänen ja Jukka Korpela.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, Kuopion evankelis-luterilaisten seurakuntien oppilaitostyö ja Euroopan tiede- ja taideakatemia.