Sururyhmässä jaetaan menetystä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Sururyhmässä jaetaan menetystä

30.11.2016

Teksti: Risto Voutilainen, johtava sairaalapastori

 

"Tunteet vain tulivat, ja minä sukelsin. Tiesin ryhmän jäsenistä vain etunimet, mutta silti uskalsin kipata heidän eteensä kaiken pahan oloni. Oli uskomaton tunne, kun kaikki kuuntelivat eivätkä tuominneet”, näin kertoo sururyhmään osallistunut Annette Relander Helsingin Sanomien artikkelissa 29.2.2016. 

”Ajattelin ensin, että mitä hyötyä asian vatvomisessa ja siinä vellomisessa olisi. Toisaalta halusin uskoa sen, kun sanotaan, että asioista pitää puhua”, hän pohtii.

Sururyhmä on vertaistukiryhmä. Sururyhmän jäsenet huomaavat, etteivät he ole yksin. Muutkin ryhmän jäsenet ovat samassa tilanteessa. He ymmärtävät, mitä on läheisen kuolema. Saman elämäntilanteen jakaminen luo yhteyttä, joka voi tuoda valon säteitä pimeyteen.

Ryhmään tullut saattaa kuulla, että joku toinenkin on ollut näkevinään kuolleen läheisensä ihmisvilinässä. Eikä surun purkautuminen eläimellisenä huutona ole ennenkuulumatonta. Yllätys voi olla sekin, että suru ei ehkä muillekaan ole vain syvää kaipausta, vaan se voi olla myös fyysistä vilua ja kipua monenlaisine tunteineen. Jokainen suree omalla tavallaan ja oman aikansa.

Ryhmään kannattaa hakeutua, kun kolmisen kuukautta on kulunut läheisen kuolemasta. Silloin hautajaiset on pidetty ja usein shokkivaihe on ohitse. Monet surevat kertovat siinä vaiheessa elämään laskeutuvasta hiljaisuudesta ja menetyksen lopullisuuden aavistamisesta. Siinä vaiheessa sururyhmä voi olla tärkeänä tukena.

Kuopiossa seurakunnat järjestävät sururyhmiä eläkeiässä oleville, lapsille, työikäisille ja itsemurhan tehneiden omaisille. Myös KYS ja seurakuntien sairaalasielunhoito järjestävät yhdessä vuosittain sururyhmän lapsensa menettäneille. Nuorille on järjestetty oma sururyhmänsä.

Ryhmiä kokoontuu eri puolilla Kuopion seurakunnissa. Tavallisesti ryhmä kokoontuu noin kuusi kertaa, puolisentoista tuntia kerrallaan kahden ohjaajan johdolla. Ohjaajista vähintään toinen on seurakunnan työntekijä. Joskus ryhmäläiset ystävystyvät niin, että tapaavat toisiaan vielä viimeisen ryhmäkokoontumisen jälkeenkin.

Ryhmistä tiedotetaan Kirkko ja koti -lehdessä, seurakuntien verkkosivuilla ja henkilökohtaisella kirjeellä sille omaiselle, joka on vastannut hautajaisjärjestelyistä. Papeilta ja diakoniatyöntekijöiltä voi kysellä alkavista sururyhmistä.

Rakas ihminen ei unohdu. Hän kulkee mukana sydämessä. Oma elämä kuitenkin jatkuu. Sururyhmässä jaetaan menetystä ja haetaan yhdessä voimaa jaksamiseen.

Katso alkavat sururyhmät verkkosivuiltamme