Elämyksellistä yhdessäoloa ja aitoja kohtaamisia
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Elämyksellistä yhdessäoloa ja aitoja kohtaamisia

29.6.2016

Teksti ja kuvat: Seija Rytkönen

 

Uusia kavereita, hyvää ruokaa ja kivojen juhlien odotusta. Näistä on tehty monen nuoren kesän kohokohta.

Tarjolla on kalakukkoa ja savuhaukea aamupalan kera. Kalakukosta on tähteellä pohja ja isosta hauesta on jäänyt selkäruoto. Eihän tämän kalastusleirin pitänyt olla, sillä sen vuoro on elokuussa?

”Käytiin eilen parin ripalaisen kanssa katsomassa leirikeskuksen isännän katiskat, ja virvelillä tuli vielä iso hauki”, kehaisee rippileirin toinen pappi Heikki Hyvärinen, joka oli tehnyt kaloista kalakukon ja savustanut hauen. 

”Leirillä voimme tarjota elämyksellistä opetusta, sillä olihan Jeesus ihmisten kalastaja. Kalastus luontuu riparilaisten ohjelmaan, jos he niin haluavat. Riparilla eletään yhdessä ja nautitaan myös luonnon antimista.”

Uudet kaverit ilahduttavat

Rebekka Happo tuli innokkaasti ja iloisella mielellä rippikoululeirille Hirvijärven leirikeskukseen. Tammikuussa oli riparin alkutapaaminen, toukokuussa lyhyt tutustumisleiri Hirvijärvellä ja nyt ollaan kesän kohokohdassa eli viiden päivän leirillä.

Nora on mun uusi kaveri, Essi oli jo aiemmin tuttu. Olen saanut uusia kavereita. Parasta on se, kun on saanut olla toisten kanssa sekä pelata. On ollut hyvää ruokaakin, eikä ole ollut kotiin ikävä”, vakuuttaa Rebekka.

Pian on konfirmaatiopäivä Männistön Pyhän Johanneksen kirkossa. Syksyllä on jatkoripari, jolloin tavataan riparikaverit, avustajat ja muut työntekijät. Ja muistellaan mennyttä puolen vuoden riparijaksoa. Ehkä haikeasti itketäänkin. Mutta ensin itkeä tirautetaan ilosta konfirmaatiopäivänä.

”Ehtoollinen jännittää, kun kirkossa on niin paljon ihmisiä. Ja kun pitää olla siellä kaikkien edessä. Ehtoolliskäytäntöön ja kirkkoon tutustuminen onneksi helpottavat jännitystä.”

”Odotan kovasti riparijuhliani, samoin kuin kummini ja perheeni! Olen toivonut lahjaksi kukkia, ristikoruja ja vähän rahaakin”, Rebekka paljastaa.

Rebekka tykkää rukoilemisesta ja hän kertoo rukoilevansa iltaisin. Ennakko-odotuksiakin nuorella neidillä oli leirille: hän halusi oppia pyhistä ja kristinuskosta.

Riparille osallistuu myös jämpti nuori mies, Jere Mannonen. Hän oppii nopsaan ja osoittautuu erittäin hyväksi leijan lennättäjäksi. Leirillä kun tehtiin toisena päivänä omat leijat ja niitä lennätettiin taivaalla ihan urakalla.

”Meni oikein hyvin leijan teko ja sen lennätys. Sain leiriltä uuden kaverinkin eli Karl-Magnuksen. En ole kovin usein käynyt kirkossa, mutta Pohjantien koulun kevätkirkosta pidin kovasti. Ja ehtoollinen ei jännitä, sillä tykkään siitä leivästä”, Jere kertoilee.

Yhtä perhettä

Elämä, usko ja rukous ovatkin rippikoulun keskeisiä aineksia, joihin opetus nojaa. Tavoitteena on elää ja kasvaa siinä uskossa, johon nuori on kastettu. Tässä rippikoulussa armo ja rakkaus ovat aistittavissa joka hetkessä, sillä leirin yhdeksän nuorta otetaan sydänlämpöisesti todesta. Jokainen ihminen on Jumalan luoma ja samalla ainutlaatuinen omine ominaisuuksineen, tietoineen ja taitoineen.

”Meillä on tavoitteena, että jokaiselle nuorelle tulisi onnistunut yhteydenkokemus ja käsitys siitä, että olemme kristittyinä yhtä perhettä. Emme heiluttele täällä kädessä rippikouluopasta, vaan otamme huomioon erityistä tukea vaativien nuorten tarpeet”, painottaa Pohjois-Savon alueen seurakuntien kehitysvammatyön pappi Matti Pehkonen.

Erityisriparilla otetaan nuoren omat erityistarpeet huomioon. Joku voi tarvita tukea kommunikaatiossa tai oppimisessa, toinen taas liikkumisessa. Leirin ohjelma on selkeä ja yhdessäoloon varataan aikaa.

”Pyrimme olemaan läsnä ja kohtaamaan nuoren aidosti, sillä niin tulee jokaiselle nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tunne. Se on kaikille meille todella tärkeää. ”

Erityisripari ei paljonkaan eroa muista rippikouluista, sillä toiminnalliset ja selkeät opetusmetodit ovat arkipäivää joka paikassa. Uskonnon abstraktit asiat muuttuvat konkreettisiksi kuvien, esineiden ja leikkien sekä elämyksien ja aistien avulla. Musiikin avulla matkataan häistä hautajaisiin.

”Musiikki on läsnä koko ajan, tietysti ryhmästä riippuen. Lyömäsoittimia käytetään paljon! Opetellaan lauluihin myös laululeikkejä ja viittomia. Joskus mukana voi olla ääniyliherkkiä nuoria, joka sekin on otettava huomioon”, kertoo nuorisokanttori Jarkko Maukonen.

Erityisrippikoulun suunnitteluun menee runsaasti aikaa. Kaikki täytyy ottaa huomioon etukäteen, jos mahdollista.

 

Kun puhuttiin kuolemasta, riparilaiset kävivät kävelyllä Valkeisen hautausmaalla Karttulassa. Rebekka Happo kastelee hautakukkia.

Kokonaisvaltaista heittäytymistä

Maukonen oli erityisriparilla kanttorina ensimmäistä kertaa vuonna 1998, ja leirejä on takana jo viitisentoista. Erityisrippikoulu vaatii hänen mielestään ohjaajalta kokonaisvaltaista heittäytymistä. Samaa sanovat muutkin työntekijät. Tärkeäksi koetaan myös riittävä työntekijämäärä.

”Ensimmäisillä leireillä työntekijöilläkin oli runsaasti avustajan vastuita, mutta nykyisin on riittävä määrä avustajia.  Kanttorillekin melkein musisointia tärkeämpää on läsnäolo ja jutustelu, yhdessä eläminen”, Maukonen toteaa.

Matti Pehkonen kiittelee riittävää resursointia, joka on onnistuneen leirin edellytys. 

”Kuopion seurakunnilla tilanne on nykyään erittäin hyvä: leireille on saatu riittävästi työntekijöitä ja avustajia. Kiitos siitä kuuluu tietenkin seurakunnille, jotka ovat halunneet tähän panostaa, mutta myös hyvälle yhteistyölle kaupungin ja koulujen kanssa. ”

”Erityisriparilla työntekijänä oleminen vaatii paljon, mutta se on myös antoisaa. Meillä on toimiva ja lämminhenkinen tiimi. Ihmissuhteet ovat hienointa antia, ja ne kantavat pitkälle elämään. Upealta tuntuu, kun nuoret tulevat halaamaan, kun näkevät minut vaikka torilla”, Pehkonen herkistelee ja kiittelee myös perheitä yhteistyöstä.

”Onnistunut leiri lähtee yhteistyöstä koulujen, kotien ja perheiden kanssa. ”

Rippikoulu kuuluu kaikille

Aina eivät vanhemmat hoksaa, että tarjonnassa on erityisripari tukea tarvitsevalle. Erityistä tukea tarvitsevan nuoren tie riparille alkaa yhteistyöllä perheen ja koulun kanssa sekä kotikäynnillä, jolla kartoitetaan tilanne ja toiveet.

Pehkonen korostaa, että rippikoulu kuuluu kaikille. Vaihtoehtoina ovat integroitu kotiseurakunnan ripari, päivärippikoulu, erityisrippikoululeiri tai Vaalijalassa pidettävä ripari. On vain muutamia syitä, miksi nuori ei voi lähteä leirille.

”Jos leiriolosuhteet ovat vaaraksi terveydelle, jos nuori on vaaraksi itselleen tai muille tai jos nuori ei halua lähteä leirille. Tätä tapahtuu aika harvoin. ”

Rapsakka öylätti

Erityisrippikoulussa ehtoolliselle valmistaudutaan huolellisesti, sillä Jeesuksen juhla-ateria öylätti ja viini tuodaan nuorelle tutuksi jo ennen konfirmaatiota.

”Ehtoollispöytä on Jumalan perheen pöytä. Kun perhe syö yhdessä, se on rakkauden ja luottamuksen osoitus. Ehtoollispöydässä annetaan ruokarauha eikä häiritä kaveria, ” Pehkonen opastaa ja antaa jokaiselle ehtoollisleivän maisteltavaksi.

”No, miltä se maistuu? Tämän leivän päälle ei laitetakaan muuten voita”, nostaa asioita huumorin kautta esiin erityisnuorisotyönohjaaja Pekka Asumaa.

”Leipä näyttää ihan kolikolle tai pahvinpalalle. Aika hyvälle se maistuu, mutta se on myös rapsakka”, kommentoi Niko Savolainen.

Leiripappi Heikki Hyvärinen naurahtaa ja kertoo, että ristillä koristeltu ehtoollisleipä on Jeesuksen ruumis.

”Keskiajalla suomalaiset nimesivät sen hokkuspokkus-tempuksi, koska katolisessa messussa leipä ja viini muuttuivat ehtoollisella Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Liturgia kun luettiin latinaksi Hoc est corpus meum ja suomalaiset kuulivat papin sanovan vain ”hokkuspokkus”.

Nuoria naurattaa Heikin mukavat jutut. Huumori ja nauru yhdistävät Jumalan perheväen. Yhdessä onkin hyvä olla, kuten sunnuntain konfirmaatiolaulu kertoo.


Konfirmaatio tuo oikeuksia

  • Konfirmaatio antaa oikeuden toimia kummina, osallistua itsenäisesti ehtoolliselle ja asettua 18-vuotiaana ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa.
  • Rippikoulu on kirkkohäiden edellytys.
     
  • 15-vuotiaiden ikäluokasta 83 prosenttia osallistui viime vuonna rippikouluun. Suosituimpia ripareita ovat leiririppikoulut, joille osallistuu noin 75 prosenttia kaikista riparilaisista.
     
  • Kuopion alueella rippikoulun käy peräti 97 prosenttia. Rippikouluja järjestään Kuopiossa tänä kesänä lähes 50 kpl.