En ole lukenut yhtään kirjaa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

En ole lukenut yhtään kirjaa

27.4.2016

Teksti: Kari Kuula

 

En ole lukenut yhtään kirjaa valmistumiseni jälkeen, eräs pappi kertoi. Siis teologiaa, uskon asioita pohtivaa kirjaa.

Hyvin olivat työt sujuneet kymmenkunta vuotta lukemattakin. Saarnoista tykättiin ja kappalaiseksi valittiin.

Ihmettelin tätä kollegalle. Siinä sitten todettiin, että me kristityt olemme erilaisia. Kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Kaikki eivät ole kirjaihmisiä.

Jotkut kuitenkin haluavat tietää kristinuskosta enemmän, joten he ottavat käteensä kristillisen tietokirjan. Se väylä on kareja täynnä, nimimerkillä kokemusta on. Miten siis päästä eteenpäin?

Seuraavista huomioista on ollut itselleni paljon hyötyä.

No pain – no gain. Jos ei näe vaivaa, ei saa tuloksia. Oikean tietokirjan lukeminen on työlästä. Asiat ovat uusia, joskus vaikeaselkoisiakin. Lukijaa ei viihdytetä, kuten romaaneissa, joten hänen on itse kannustettava itsensä kirjan äärelle.

”Jolla on, sille annetaan. Jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin vähä, mitä hänellä on.”

Jeesuksen sana ilmaisee tylyn totuuden. Jos tietää vähän, on vähän tarttumapintaa uudelle tiedolle. Kilvoittelijan sisulla tarttumapinta kuitenkin kasvaa, alusta ovat muutkin aloittaneet.

Mitä hyötyä tästä on? Väärä kysymys. Välitöntä hengellistä hyötyä etsivä jää lapsen asteelle ymmärryksessään. Aikuisen kirjan hyöty tulee vasta useamman sadan sivun kuluttua. Tai vasta useamman kirjan jälkeen.

Ei kiinnosta! Totta. Osittain. Hyvässäkään kirjassa jokainen sivu ei kiinnosta jokaista lukijaa. Tosin joskus tilanne muuttuu. Muutaman vuoden kuluttua ennen niin tylsä asia tuntuukin tosi upealta. Näin ymmärrys syvenee.

En ole samaa mieltä. En minäkään. Jokaisessa kirjassa on myös sellaista, josta ajattelee toisin. Itselleen vieraiden ajatusten lukeminen on kuitenkin hyvä tapa opiskella. Se pakottaa aivot pohtimaan, mitä mieltä itse on.

Tietokirjat harvoin puhuttelevat hengellisesti. Niistä kun puuttuu ”näin myös hengellisessä elämässämme” -retoriikka. Ei puhuta Jumalan tahdosta tai siitä miten asiat oikeasti ovat. Uskon asioita käsitellään ihmisten uskomuksina. Näin ajatteli Paavali. Näin esitti Augustinus. Näin uskoi Luther. Hengelliset ahaa-elämykset jäävät lukijan omalle vastuulle.

Mitä kirjaa sitten lukisi? Ehdotan, että kysy papilta. Niin tein itse, kun aloitin teologisempien kirjojen lukemisen.