Pääsiäisperinteet kuvastavat toivoa tulevasta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Pääsiäisperinteet kuvastavat toivoa tulevasta

23.3.2016

Teksti: Mirka Karhunen

 

Ilo ja uuden elämän alku elävät pääsiäisperinteissä rinnakkain Jeesuksen kärsimysten kanssa. Harva tulee ajatelleeksi pääsiäisen värien ja symboleiden syvällisempää merkitystä.

Vihreän ruohon välistä pilkistävät keltaiset tiput ja kasa pieniä suklaamunia ovat osa perinteistä pääsiäiskoristelua. Koristeet ja värit kuvastavat paitsi lähenevää kevättä ja valon lisääntymistä, myös uuden elämän alkua ja toivoa tulevasta.

Hyvän ja pahan taistelu

Yksi pääsiäisen näkyvimmistä symboleista on pääsiäismuna. Perinteisiä munia maalataan ja suklaamunia syödään. Pääsiäismuna on niin luomisen ja hedelmällisyyden kuin ylösnousemuksen ja kasvun vertauskuva. Uusi elämä on kätketyssä muodossa, ja ajan tullessa elämä kuoriutuu munasta. Munankuori kuvastaa Kristuksen sinetöityä hautaa, jonka salvat elämä mursi Hänen noustessaan kuolleista.

Tutuimmat pääsiäisruuat lienevät mämmi, pasha ja lammas. Mämmiin ja pashaan liittyvät vahvasti happaman eli pahan ja happamattoman eli hyvän vastakkainasettelut. Kristillinen kirkko pitää Kristusta ”happamattomana leipänä”. 

Mämmi, pasha ja muut makeat pääsiäisleivonnaiset nähdään siis Kristuksen symbolina, ”makeana leipänä”. Kristinuskossa lammas kuvastaa Jeesusta uhrikaritsana, joka antoi henkensä vapauttaakseen ihmiset synnin ja kuoleman vallasta uuteen elämään.

Uuden elämän symbolit

Narsissi on suosittu pääsiäiskukka, josta on tullut Kristuksen ylösnousemuksen ja kuoleman voittamisen vertauskuva. Narsissit ovat kevään ensimmäisiä kukkia, jotka tunkeutuvat sipuleistaan hangen läpi kohti valoa.

Toinen pääsiäisen kukka on valkoinen pääsiäislilja. Tämä puhtauden ja viattomuuden alttarikukka muistuttaa siitä, että synnitön kärsi syntisten puolesta, jotta saisimme elää puhtaina ja pyhinä. Varsinkin lapsiperheissä uuden elämän ja Kristuksen symbolina pidetyn rairuohon kasvatus aloitetaan viimeistään palmusunnuntaina. Tiput asetellaan myöhemmin kasvavan oraan joukkoon.

Keltaiset kananpojat voidaan tulkita samoin uuden elämän vertauskuviksi, vaikka kana sinänsä on harvinainen kristillinen symboli. Kana koetaan turvallisuuden sekä kestävyyden ja hellittämättömyyden vertauskuvana.

Toinen pääsiäiseen liitetty eläin on jänis, jota on pidetty hedelmällisyyden vertauskuvana. Jäniksen valkoisen värin on sanottu ilmaisevan sitä miten puhdas sisimpämme tulisi olla. Kuitenkin lähimpänä kristillistä pääsiäistä on uskomus, että jänis nukkuu silmät auki tai ettei se nuku ollenkaan, kuten ei Jeesuskaan kuollessaan nukkunut ikuiseen uneen.


Lähteet: Pyhät ajat (Pentti Lempiäinen) ja
Ajan virrassa vuodenkierto.