Kastepäivänä kaikki on valmistettu
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Ajankohtaista

Kastepäivänä kaikki on valmistettu

27.12.2018

Teksti ja kuva: Sini-Marja Kuusipalo

Onko kaste elämän alun juhlava perinne, turva tai lapselle viesti siitä, mihin hän kuuluu? Vai turha rituaali tai asia, jonka lapsi päättäköön aikanaan itse? Siilinjärvellä vietetään helmikuussa Suurta kastepäivää, jolloin kasteelle voi tuoda kastamatta jääneen lapsen.

Haluamme nostaa yleiseen keskusteluun kasteen merkityksen. Lapsille, joita ei ole kastettu, haluamme tarjota mahdollisuuden kastejuhlaan, jossa kaikki on perheelle valmiina tarjoiluja myöten”, kertoo kastepäivän pappi Leena Laurinkari. Päivä on tarkoitettu alle 14-vuotialle.

”Tätä mahdollisuutta voi tarvita perhe, jossa lapsi on ollut sairaana silloin, kun kaste on tavallisesti ajankohtainen. Vanhemmat ovat voineet olla perheenjäsenen synnyttyä liian väsyneitä järjestämään juhlaa. Joskus kasteen merkitys on niin vieras, että vanhemmat eivät järjestä juhlaa”, Laurinkari kuvailee.

Aiemmin Siilinjärvellä on järjestetty kastekutsuja vuoden kuluttua lapsen kasteesta. ”Olemme unelmoineet kastepäivästä. Niitä on järjestetty pääkaupunkiseudulla ja Tampereella 2010-luvun alusta alkaen”, pastori Laurinkari sanoo.

Jumalan perheenjäsenen juhla vai nimeämistä?

Kasteen ja muiden kirkollisten toimitusten ytimessä on Jumalan halu siunata ihmistä. 

”Luoja haluaa osoittaa rakkauttaan luodulle jo elämän alusta alkaen. Jokainen on kutsuttu kasvamaan Jumalan rakkauden ympäröimänä. Lapsella on oikeus oppia tietämään, että hän on Jumalalle rakas”, Leena Laurinkari muistuttaa.

Suuri kastepäivä on suunnattu nimenomaan lapsille. ”Luterilaisen opin mukaan kasteessa Jumala kutsuu jokaisen omakseen. Jeesus käski tuomaan lapsia luokseen, ja siksi kirkossamme vanhemmat tuovat lapsensa kasteelle”, kirkkoherra Olli Kortelainen selittää.

Siilinjärvellä kastetaan yhä yli 85 % syntyneistä lapsista, mutta koko kirkossa enää alle 70 % ja suunta on laskeva. 

”Järjestämällä kastepäivän haluamme toimia ennakoiden ja iloiten hyvästä tilanteesta”, Leena Laurinkari sanoo.

Kastamattomuutta on perusteltu sillä, että lapsi saa itse päättää kirkkoon kuulumisesta. Laurinkarin mukaan kastetta jarruttavat myös kummien puute ja oman uskon kysymykset. ”Halutaan uskoa omalla tavalla ja olla sitoutumatta kirkkoon. Joillekin rituaali tuntuu merkityksettömältä, vaikka samalla nimiäisten rituaaliin halutaan kasteen elementtejä.”

Moni mieltää kasteen nimenantojuhlaksi. ”Vanhan nimilain mukaan nimi piti antaa kahden kuukauden kuluessa kasteesta, vuoden 2019 alusta alkaen kolmen kuukauden kuluessa. Uuden lain myötä nimen voi ilmoittaa maistraattiin netissä. Tällä voi olla negatiivista vaikutusta kasteiden määrään”, kirkkoherra Kortelainen sanoo.


Suuri kastepäivä

Siilinjärven seurakunnassa 23.2.2019

Lisätiedot tapahtumaliitteestä sivulta 7 ja Siilinjärven seurakunnan verkkosivuilta.