Kirkkosuunnistus toi rennosti sanan äärelle
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Ajankohtaista

Kirkkosuunnistus toi rennosti sanan äärelle

31.10.2018

Teksti ja kuvat: Maiju Korhonen

Kirkkoon mahtui ääntä ja vilskettä, kun perheet ratkoivat suunnistusrastien tehtäviä Maaningalla.

Keltaisen puukirkon ristikkoikkunoista loistaa valo. Salissa istuu vajaa parikymmentä seurakuntalaista kuulemassa Maaningan alueen nuorisotyönohjaaja Heli Kyhyräisen lukemaa psalmia. Sitten rukoillaan yhdessä Taivaan Isän siunausta alkamaisillaan olevalle kirkkosuunnistukselle.

Eräs aluevastuutyöryhmämme jäsen pohti, että olisi kiva järjestää perheiden iltarastit. Keksimme, että kirkossa tapahtuva kuvasuunnistus voisi olla mielenkiintoinen toteuttaa”, Kyhyräinen kertoo.

Ensin pohdittiin, josko rasteille otettaisiin mukaan myös hautausmaa, mutta tapahtuman järjestämiseen käytettävän melko lyhyen ajan vuoksi päädyttiin lopulta rajaamaan suunnistusalue kirkkoon.

Helpot rastit

Rukouksen jälkeen Kyhyräinen jakoi jokaiselle perheelle oman aloitusrastinsa, mistä löytyi ensimmäinen kuva ja tehtävä. Kuvan tarkoituksena oli johdattaa suunnistaja seuraavalle rastille. 7-vuotias Aada Paananen aloitti suunnistuksen kirkon etuosasta, 1700-luvulta peräisin olevan kastemaljan luota. Yhdessä äitinsä, Anne Mäenpään kanssa luettiin ensimmäinen tehtävä. Tehtävänä oli miettiä, mitä nimivaihtoehtoja rastille tulevalla perheellä oli vastasyntyvälle tai jo syntyneelle lapselleen. Jo ensimmäisen rastin kohdalla Aada uskalsi arvioida, että kaikki seitsemän rastia tulisivat löytymään helposti, sillä Maaningan kirkko oli hänelle tuttu paikka.

”Käyn seurakunnan kuorossa ja askartelukerhossa. Kuvasuunnistus on minulle tuttua, sillä meillä on ollut tätä koulussa”, Aada jutteli.

Rentoa tunnelmaa

Suunnistamassa mukana oli myös Kallaveden seurakunnan pappi Raija Jokela. Hän kertoi, että vastaavanlaista suunnistusta on ollut aikaisemmin myös Iisalmen Pyhän Ristin kirkossa.

”Siellä on ollut myös kirkkorottia ja -hiiriä, joiden tehtävänä on ollut opastaa kirkossa kävijöitä. Myös Maaningalla on ollut omat kirkkohiirensä.”

Tänä iltana kirkkohiiret ja -rotat pysyivät kuitenkin piilossa. Kirkossa kiertelevät lapset tuntuivat tietävän ilman opastustakin, mistä rastit löytyvät. Niin myös Onni Leskinen, 8, joka maalasi parhaillaan omaa kirkkomaalaustaan kirkon käytävälle perustetussa maalauspisteessä. Hän oli tullut suunnistamaan yhdessä äitinsä Heli Virkkusen kanssa. Tehtävä oli epäilemättä saanut innoituksensa Maaningan kirkon komeasta kattomaalauksesta. Yläpuolella avautuvan ympyränmuotoisen teoksen arvellaan olevan 1700–1800-luvuilla eläneen kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen käsialaa.

”Rennot tapahtumat ovat tervetulleita, sillä lapset jaksavat olla paremmin näissä. Toivoisin, että ihmiset osallistuisivat aktiivisemmin”, Virkkunen sanoi.

”Tällainen tapahtuma kertoo seurakuntalaisille, että kirkossa ei välttämättä tarvitse olla hiljaa”, Kyhyräinen myötäili.