Raivoava akka rakkaimmilleen
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Lähikuvassa

Raivoava akka rakkaimmilleen

31.10.2018

Teksti: Janne Villa

Kuva: Jani Laukkanen

Tyttöjä on perinteisesti kasvatettu kilteiksi. Pojille ja miehille on sallittu enemmän aggression ilmaisun muotoja, toteaa pari- ja perheterapeutti sekä psykoterapeutti Heli Pruuki.

”Jos nainen suuttuu, ajatellaan että onpa siinä kamala ämmä! Negatiivisten tunteiden ilmaiseminen on häpeällisempää naisille.”

”Moni nainen onkin tottunut pihisemään kiukkuaan itsekseen. Aggressiota voi myös ilmaista epäsuorasti vaikkapa pitämällä mykkäkoulua, naljailemalla tai sivuuttamalla toisen tylysti”, Pruuki sanoo.

Usein jo kodinperintönä saadussa passiivisaggressiivisuudessa on kyse kyvyttömyydestä käsitellä vaikeita tunteita ja asioita.

Epäsuora aggressio on pyrkimystä vahingoittaa toista ihmistä kiertoteitse: selän takana puhumista tai vaikkapa eristämistä.

Tällainen manipulointi voi olla niin hienovaraista, ettei tekijä ehkä huomaa sitä itsekään.

Taustalla on usein kateutta ja mustasukkaisuutta, jotka johtuvat turvattomuuden ja alemmuuden kokemuksesta, Pruuki analysoi.

Hän on kirjoittanut yhdessä psykoterapeutti ja teologi Terhi Ketola-Huttusen kanssa hiljattain ilmestyneen kirjan Vihainen nainen – hyvä, paha aggressio.

Tappava katse vahingoittaa

Aggressio-sana liitetään usein fyysiseen väkivaltaan, mutta vain pieni osa aggressiosta purkautuu siten.

Arkisissakin tilanteissa voi olla aggressiivinen lataus.

”On hyvä miettiä, millä tavalla puhuu toisille. Ilmaisemme pienillä eleillä usein isoja asioita.”

”Pelkkä katse tai torjuntaa osoittava katsomattomuus kertovat paljon. Joku huokailee ja pyörittelee silmiään seurassa osoittaen, ettei arvosta toista.”

Monilta passiivisesti aggressiivisilta ihmisiltä puuttuu myötäilo, kyky iloita toisten puolesta.

”Työntekijä kertoo työkaverilleen hienon asian, josta on innostunut. Tämä kuuntelee vähän aikaa pää kallellaan ja siirtyy toiseen aiheeseen kommentoimatta mitään.”

Perheväkivallan juuret ovat monesti tekijän traumataustassa.

”Silloin kun aggressio kanavoituu väkivallaksi – tai olet edes huolissasi siitä, että saattaisit käydä käsiksi – kannattaa ehdottomasti hakea ammattiapua. Väkivallan takana oleva haava on hoidettava.”

”Ellei tekijä suostu hakemaan apua, uhrin ei pidä jäädä katselemaan kuinka kauan väkivalta jatkuu, sillä yleensä se raaistuu. Jo väkivallan todistaminen on aina vahingollista etenkin lapsille.”

Kiltti kääntää inhon itseensä

Aggressio voi Pruukin mukaan kääntyä myös sisäänpäin ja näyttäytyä itseinhona.

Varsinkin kiltit naiset kääntävät usein aggression itseensä. Ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi syömishäiriö tai ylenpalttinen treenaaminen.

Ihmisestä voi tulla myös katkera, pahantahtoinen ja epäluuloinen. Hän suojaa haavoittunutta sisintään tai huonoa itsetuntoaan kohdistamalla vihansa toisiin.

”Syyllinen pahaan oloon ja asioiden pieleen menemiseen on aina jossain muualla: hallituksessa, kirkossa, puolisossa, muslimeissa tai maahanmuuttajissa.”

”Toisten syyttämisen sijasta kannattaisi katsoa peiliin ja kysyä: mikä minulla on hätänä? Kun olen kateellinen, mitä olen vailla?”

Ihanin ja vihaisin nainen

Teologian tohtori Heli Pruuki uskoo, että jokainen nainen kaipaa kokemusta olla edes yhden ihmisen silmissä maailman ihanin nainen – ehdoitta hyväksytty, rakastettu ja ihailtu.

Läheskään kaikki eivät valitettavasti saa tuota kokemusta.

”Moni nainen huomaa olevansa kamala raivoava akka juuri rakkaimmille läheisilleen. Ristiriita syvän toiveen ja todellisuuden välillä on järisyttävä.”

Yhteyden katkeaminen toisiin ihmisiin herättää surua ja pelkoa, mutta myös monen tasoista aggressiota, kuten loukkaantumista, suuttumusta, katkeruutta ja kateutta.

Aggression kanavointi vahingollisilla tavoilla liittyy Pruukin mukaan pääsääntöisesti ihmisen sisäiseen turvattomuuteen ja yksinäisyyteen.

Vaikeus säädellä omaa aggressiota on Suomessa hyvin tavallista. Lapsi ei opi tunteiden hallintataitoja eikä saa tukea tunteiden käsittelyyn aikuiselta, jolla ei ole niitä taitoja itselläänkään.

”Siksi osa meistä jää panttivangiksi yksinäisyyteensä, ahdistukseensa ja häpeäänsä.”

Valjasta myönteinen muutosvoima

Aggressiota, joka suojaa ihmisen haavoittuvaa kohtaa, voi käyttää myös myönteisenä voimavarana, Pruuki korostaa.

Vaikeita tunteitaan avoimesti käsittelemällä ihminen voi kääntää aggressionsa kyvyksi suojella itseään ja kyvyksi kokea tunteensa sellaisina kuin ne ovat.

”Kun tunnistamme tunteemme, opimme säätelemään aggressiotamme ja valjastamaan sen hyvien asioiden edistämiseen.”

Tunteiden säätelyä opittuaan ihminen ei reagoi vaistomaisesti ”selkärangallaan” ja tee tai sano asioita, joita jälkikäteen katuu.

”Kovassa tunnekuohussa ei kannata ilmaista kaikkea mitä ajattelee, vaan on hyvä miettiä, mikä on rakentavaa. Vihaisuus ja kateuden pistos ovat pysäytettävissä.”

Muutosvoimaa lisäävä aggressio antaa uskallusta mennä kohti niitä asioita, joita ihminen tarvitsee ja haluaa, ja auttaa rajaamaan elämästä pois haitallisia tekijöitä.

”Liian moni nainen on ollut miesten vietävänä tai mukautunut muiden tarpeisiin oman hyvinvoinnin kustannuksella.”

”Naisilla on paljon mutku-puhetta: kyllä minä haluaisin sitä ja tätä, mutta kun en voi. Uhriksi jääminen on haitallista kaikille.”

Nosta kissat pöydälle

Pruukin mukaan myönteinen aggressio auttaa suorempiin ihmissuhteisiin.

”Kun vaikeat asiat tulevat käsitellyiksi, ihmisten välistä poistuu passiivisaggressiivisuutta, joka estää läheisyyttä. Välittäminen ja rakkaus voivat virrata paremmin.”

Rohkaistunut ihminen kertoo kumppanilleen, mikä häntä häiritsee suhteessa, ja mitä hän tarvitsisi.

”Hän uskaltaa lähteä vahingollisesta suhteesta tai pyrkii aktiivisesti muuttamaan suhdetta paremmaksi. Välit täytyy laittaa vain harvoin poikki, mutta joskus niinkin on tehtävä.”

Omien tunteiden ilmaiseminen ja toisen ikävän käytöksen pysäyttäminen ovat tärkeitä taitoja.

”Jos joku naljailee sinulle, älä jää hiljaa. Uskalla korjata toisen väärä väite.”

Pruuki neuvoo nostamaan kissat pöydälle.

”Jos pienet asiat hiertävät ihmissuhdetta toistuvasti, ne muuttuvat isoiksi.”