Kasva viisaudessa, iässä ja armossa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kannanotot

Kasva viisaudessa, iässä ja armossa

26.9.2018

Kolumni | Isä Harri Peiponen

pastori, Kuopion ortodoksinen seurakunta

Koululaisten ja opiskelijoiden lukuvuoden alku voi olla uuden alkua. Se, mikä on inhimillistä ja samalla aikaan sidottua, on ainutlaatuista: edellinen vuosi on takana eikä sitä saada enää takaisin. Edessä on uusi vuosi, josta ei tiedetä mitään, mutta johon valmistaudutaan aiemmin opein, kokemuksin, tunnelmin ja päätöksin.

Ihmisen kasvu ja kehittyminen on hidasta, paitsi jos kysyy vanhemmilta. Yhteiskunta kuitenkin vaatii, tai luulemme niin, että oppimisen tulee tapahtua yhä nopeammin: maisteritutkinto viiteen vuoteen ja tohtorintutkinto alle kolmekymppisenä.

Kirkkomme perinteessä kouluissa ja seurakunnissa koulutyön alkaessa toimitettavassa rukoushetkessä luetaan evankeliumilukuna Luukkaan kuvaus siitä, miten Jeesuksen vanhempien lähtiessä kotiin Jerusalemista he eivät huomaa, että Jeesus jää Jerusalemiin. Vanhemmat huomaavat kotimatkalla pojan puuttuvan ja palaavat Jerusalemiin. He löytävät Jeesuksen pyhäköstä, jossa ”hän istui opettajien keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä”.

Tekstikohta opettaa, että oppiaksemme meidän tulee kuunnella, siis keskittyä kuuntelemiseen. Ja mitä emme ymmärrä, me kysymme. Evankeliumin lopussa kuvataan, miten Jeesus ”varttui viisaudessa, iässä ja armossa”. Tämä voisi hyvin kuvata koko koululaitoksemme tehtävää kuten sitä, että on annettava aikaa oppia, mutta ennen kaikkea on tuettava opiskelijoita asioiden omaksumisessa ja ymmärtämisessä.

Jälkimmäinen tehtävä kuuluu ensisijaisesti vanhemmille. Lapsi saa koulussa tiedon, jonka muistaminen, ymmärtäminen ja omaksuminen tapahtuu parhaimmillaan kotona. Läksyjen tekeminen yhdessä vanhempien tai vaikkapa riittävän vanhojen sisarusten kanssa auttaa lasta pohtimaan ja esittämään kysymyksiä asioista, jotka ovat uusia ja hänen elämänpolulleen tärkeitä.

Vanhempien tulee luottaa siihen, että kaikki mitä kouluissa opetetaan, on tarkoin harkittua ja tärkeää. Opettajan ja opiskelijan, yhteiskunnan ja perheiden arvot eivät voi olla kovin paljon ristiriidassa.