Seurakuntavaaleilla vaikutetaan koko kirkkoon
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Ajankohtaista

Seurakuntavaaleilla vaikutetaan koko kirkkoon

29.8.2018

Kuva1: Aarne Ormio

Kuva2: Tuija Hyttinen

Kirkolliskokouksen merkitystä ja valtaa kirkossa verrataan usein eduskuntaan. Kirkolliskokous päättää kirkon oppia ja työtä koskevista linjauksista sekä hallinnosta ja taloudesta.

Kirkolliskokous on kirkon lainsäädäntöelin. Se käsittelee kirkkolakiin valmistellut tai esitetyt muutokset ja antaa kirkkolakia koskevat esitykset eduskunnalle.

Rakenneuudistus kaatui

Joitakin vuosia sitten kirkolliskokous päätti esimerkiksi rakenneuudistuksesta. Toteutuessaan uudistus olisi tarkoittanut sitä, että jokaisen seurakunnan olisi pitänyt kuulua seurakuntayhtymään. Uudistus kaatui vain muutamilla äänillä.

Tämän kevään kirkolliskokouksessa suurimman mediahuomion sai aloite avioliittokäsityksen laajentamisesta, mutta päätettävänä oli myös monia muita merkittäviä asioita.

Toukokuussa pidetty kirkolliskokous käsitteli muun muassa lakia digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, päätti kirkkolain ja kirkkojärjestyksen uudistamisesta ja hyväksyi Kirkon eläkerahaston maksut sekä uudet lähetysjärjestöksi hyväksymisen periaatteet.

Valtaosa maallikkoja

Kirkolliskokousedustajia on kaikkiaan 109. Hiippakunnista edustajia on 96, joista 64 on maallikkoja ja 32 pappeja. Lisäksi kirkolliskokousedustajia ovat muun muassa hiippakuntien piispat ja kenttäpiispa. Puheenjohtajana toimii arkkipiispa.

Tällä hetkellä Kuopion hiippakunnasta on 10 kirkolliskokousedustajaa.

Maallikoilla eli seurakuntien luottamushenkilöiden valitsemilla edustajilla on suuri vaikutus kirkolliskokouksen päätöksiin. Tietyt asiat kuten kirkon uskoa ja oppia sekä lakimuutoksia koskevat päätökset vaativat määräenemmistön eli sen, että esitystä kannattaa vähintään ¾ edustajista.

Arvot ja suuret linjaukset

Nykyisten kirkolliskokousedustajien kausi päättyy keväällä 2020. Uudet edustajat valitaan saman vuoden kevättalvella.

Myös kirkolliskokoukseen kuten seurakuntavaaleihin asetutaan ehdolle valitsijayhdistysten kautta. Seurakuntayhtymissä äänioikeutettuja ovat sekä kirkkovaltuuston että seurakuntaneuvoston jäsenet. Seurakuntayhtymään kuulumattomissa seurakunnissa maallikkojäsenten vaaliin äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuuston maallikkojäsenet.

Näin ollen seurakuntavaalit eivät ole ainoastaan paikallisvaalit, vaan ne ovat myös tärkeä kanava vaikuttaa koko kirkon arvoihin ja suuriin linjauksiin.

 

SARI JORMANAINEN

Männistön seurakunnan kirkkoherra Aulikki Mäkinen on toista kautta kirkolliskokousedustajana.

Maallikot avainasemassa

Vaikka iso laiva kääntyy usein verkkaisesti, kirkolliskokouksessa maallikko voi vaikuttaa monella tavalla kirkon asioihin ja tulevaisuuteen. Tämän allekirjoittaa myös toista kautta kirkolliskokousedustajana toimiva Männistön seurakunnan kirkkoherra Aulikki Mäkinen.

”On hyvä muistaa, että maallikot ratkaisevat tämän kirkon isot linjat, koska he ovat enemmistönä kirkolliskokouksessa.”

Työskentely täysistunnossa on ulospäin näkyvin osa kirkolliskokouksen päätöksentekoprosessia. Täysistuntoja on mahdollista seurata netissä suorana lähetyksenä.

Huomattava osa kirkolliskokouksen valmistelu- ja vaikuttamistyöstä tehdään kuitenkin valiokunnissa. Mäkinen on ollut koko edustajuutensa ajan talousvaliokunnan jäsen.

”Se on ollut erittäin opettavainen paikka. Olen kiitollinen, että sinne päädyin.”

”Monet arkailevat talousvaliokuntaa, koska pelätään, ettei oma kompetenssi riitä. Siellä kuitenkin käsitellään hyvin monenlaisia asioita, ei pelkkää budjettia. Tietotaito karttuu koko ajan.”

Parhaimmillaan valiokuntatyössä yhdistyvätkin oma mielenkiinto, osaaminen ja uuden oppiminen.

Mäkinen kertoo, että myös verkostoituminen on kirkolliskokouksessa tärkeä vaikuttamiskanava.

”On luontevaa ryhmäytyä samalla tavalla ajattelevien kanssa. Mutta erityisesti kannattaisi verkostoitua niiden suuntaan, jotka eivät edusta omaa kantaa. Se voi avata hedelmällistä keskustelua ja uusia näköaloja. Hyvät suhteet auttavat aina myös asioiden eteenpäin viemistä.”

 

HELI HARING