Kun hätä suurin eikä muuten auteta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Ajankohtaista

Kun hätä suurin eikä muuten auteta

29.8.2018

Teksti: Sini-Marja Kuusipalo

Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Työttömyys, ero, läheisen kuolema. Pienet palkat ja eläkkeet, karenssit, etuuksien pitkä odotus. Kriisin nostama ahdistus toimeentulosta kohtaa nykyisin useita suomalaisia.

Vuonna 2017 Kuopion ja Siilinjärven seurakuntien reilut 30 diakoniatyöntekijää tilastoivat yhteensä liki 7 800 yksilön kohtaamista vastaanotoillaan ja kotikäynneillään. Asiakkaina on niin nuoria aikuisia ja työikäisiä kuin ikäihmisiä, perheellisiä ja perheettömiä.

Diakoniatyöntekijän kanssa keskustellaan henkisestä, hengellisestä ja taloudellisesta jaksamisesta. Taloudellinen hätä nousee, kun rahat eivät tukien jälkeenkään riitä ruokaan tai lääkkeisiin. Perheiden taloutta tiukentavat myös lasten harrastusmaksut. ”Suurin osa asiakkaista on niitä väliinputoajia, jotka eivät saa toimeentulotukea”, Siilinjärven seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Liisa Tiilikainen sanoo.

Tyypilliset kotikäyntiasiakkaat ovat pienten lasten vanhempia tai vanhuksia. Työntekijät saavat kotikäyntipyyntöjä myös verkostojen kautta ja tekevätkin tiivistä yhteistyötä muun muassa lapsiperhepalvelujen, lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja kotipalvelun kanssa. Diakonista perhetyötä seurakunnissa tekevät perhe- ja diakoniatyöntekijät ja lastenohjaajat itsenäisesti tai työpareina. Pidemmäksi ajaksi rinnalle voidaan ohjata myös vapaaehtoinen lähimmäispalvelija, jollaisia seurakunnat kouluttavat säännöllisesti.

Apuna ja tukena palveluverkostossa

”Olemme osa palveluketjua ja autamme asiakasta saamaan kaiken sen tuen, joka hänelle kuuluu. Tarvittaessa lähdemme mukaan vaikka Kelaan tai velkaneuvontaan. Koska ongelmat eivät voi odottaa kesäkuusta syyskuuhun, voimme seurakunnan varoilla auttaa taloudellisesti, kun avustuskriteerit täyttyvät”, Tiilikainen kertoo.

Taloudellinen tuki on rajattu lyhyeen ja kertaluonteiseen tarpeeseen lähinnä äkillisessä elämänmuutoksessa. ”Seurakuntien taloudellinen apu ei saa muodostua osaksi avunsaajan perustuloa ja -turvaa”, Kuopion seurakuntayhtymän diakoniajohtaja Seppo Marjanen korostaa.

Marjasen mukaan seurakuntien avun merkitys korostuu tilanteissa, joissa yhteiskunnan tuet on käytetty. ”Pienillä eläkkeillä, palkoilla ja perusturvalla sinnittelevien toimeentulo on poliittisin päätöksin vedetty liian niukaksi.”

”Seurakunnilla on kuitenkin kovin erilaiset mahdollisuudet auttaa taloudellisesti”, Marjanen huomauttaa.

Diakoniatyöntekijän antama henkinen ja hengellinen tuki kriiseissä antaa uskoa selviytymiseen. Keskustelu- ja sielunhoitosuhteet saattavat kestää vuosia.

 


 

Diakoniatyöntekijöiden Liitto viettää diakonian viran päivää nimellä D-day perjantaina 31.8. Siilinjärvellä seurakunnan diakoniatyöntekijät ovat D-päivänä tavattavissa klo 10–13 kirkonkylän apteekin edustalla.