Pyhän maan piispalla oltava hyvät suhteet joka puolelle
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Ajankohtaista

Pyhän maan piispalla oltava hyvät suhteet joka puolelle

30.5.2018

Teksti: Sari Lehtelä

Kuvat: Ben Gray

Tuore piispa, virassaan neljäs, Ibrahim Azar (56) puhuu hiljaisella äänellä melko hitaasti. Miehestä huokuu nöyryys ja ihmisläheisyys. Hän on papiksi vihkimisestään lähtien, 30 vuotta, palvellut kirkkonsa seurakuntaa Jerusalemissa työnantajaan Lähi-Idän ainoa luterilainen kirkko. Edeltäjä Munib Younan hoiti piispan virkaa 20 vuotta. 

Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon uusi piispa Ibrahim Azar toivoo, että papit jalkautuvat ihmisten keskelle kuuntelemaan, mitä kirkolta toivotaan ja millaiset huolet heitä painavat. Hän haluaa vähemmän puheita, enemmän toimintaa. 

Elintärkeät suhteet joka taholle 

Hyvät suhteet kaikkiin mahdollisiin tahoihin on ensiarvoisen tärkeää Pyhän maan kirkolle. Piispan tehtävä on hengellinen, kulttuurinen ja poliittinen. 

”Piispan odotetaan edustavan Lähi-idän kristittyjä, luterilaisia ja palestiinalaisia. Haluan, että meillä on entistä läheisemmät suhteet kaikkiin tahoihin”, Azar sanoo. 

Kirkolla on piispan mukaan monia isoja haasteita. Hän uskoo, että niihin vastaaminen onnistuu, kun oma luterilainen identiteetti on vahva.  Silloin on helpompaa tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Evankeliumi on kaiken ytimessä. 

Kasvatus kodeissa ja kouluissa 

Luterilaisuuden parhaita perinteitä on piispan mukaan se, että hengellisyys on läsnä perheiden arjessa, ruokarukouksissa ja lauluissa. Piispa haluaa vahvistaa perheiden elävää kristillisyyttä. 

”Kristillinen kasvatus oli meillä ennen vahvaa. Haluan auttaa ihmisiä löytämään tämän perinteen. Vaikka elämäntyyli on muuttunut, tarvitsemme hengellisen ulottuvuuden. Toivon, että nuoremme löytävät hengellisen yhteyden kirkkoon.” 

Piispa arvostaa Lähetysseuran tukea kirkon kasvatustyöhön. ”Kasvatus on kirkkomme tärkeintä työtä. Sen kautta kasvatamme suvaitsevaisia aikuisia ja rakennamme Pyhään maahan parempaa tulevaisuutta.” 

Mistä nuorille työpaikkoja? 

Kristittyjen määrä Lähi-idässä vähenee jatkuvasti. Se johtuu osittain muslimiperheiden isommista lapsiluvuista, mutta myös kristittyjen poismuutosta. Miten piispa näkee Pyhän maan kristittyjen tulevaisuuden? 

”Olemme vähemmistö, mutta juuremme ovat täällä. Täältä kristinusko sai alkunsa, ja meillä on tärkeä rooli elää muslimien ja juutalaisten rinnalla”, Ibrahim Azar sanoo. 

Entä mitä piispa vastaisi nuorelle ammattiin valmistuneelle tai tutkinnon suorittaneelle palestiinalaiselle, joka ei löydä työtä ja suunnittelee muuttoa ulkomaille paremman elämän toivossa? 

”En voi neuvoa häntä jäämään, koska en voi tarjota hänelle työtä. Mutta meidän täytyy kirkkona tehdä enemmän, jotta nuorille löytyisi työpaikka kotiseudulta.” 

Uskontojen erot kärjistyvät 

Ibrahim Azarin mukaan vaikuttaa siltä, että uskontojen uskonnollisuus vahvistuu. Se ei hänestä ole hyvä asia, jos se merkitsee ajassa taaksepäin siirtymistä ja lisääntyvää erottautumista toisin uskovista. Vaarana on radikalisoituminen. 

”Jerusalemissakin näkee nykyään entistä enemmän musliminaisia, jotka käyttävät hijabia (hiukset peittävää liinaa) tai niqabia (kasvot lähes kokonaan peittävää huntua). Ennen huivia käytti 2–3 kymmenestä naisesta, nykyisin heitä on kahdeksan kymmenestä.” 

Piispa on myös pannut merkille, että muslimiehet yhä useammin istuvat bussissa eri puolella kuin naiset ja kävelevät kadulla eri puolella kuin naiset. Uskonnollisten juutalaisten osuus väestöstä kasvaa myös Israelissa. 

”Meillä palestiinalaisilla on hyvä perinne, jossa muslimit ja kristityt elävät sovussa toisiaan kunnioittaen. Nyt sijaa saa opetus vain islamista totuutena. Fanaattisuus on lisääntynyt.” 

Kristittyjen vastaus tähän ilmiöön on piispan mukaan vahvistua omassa uskossaan toisin uskovia kunnioittaen. 

”Meidän pitää rakastaa, kunnioittaa ja suvaita kaikkia ihmisiä entistäkin syvemmin. Näin olemme suolana ja valona täällä Lähi-idässä. Meidän täytyy löytää keinot elää yhdessä rauhassa.” 


 

Kuopion hiippakunnalla on kumppanuussopimus Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Sillä vahvistetaan yhteistyötä, hengellistä yhteyttä ja solidaarisuutta kirkkojen välillä, joita kehitetään järjestämällä vierailuja, koulutusyhteistyötä ja työntekijä- ja harjoittelijavaihtoa. Lähetysaktiviteettiä vahvistetaan hankkeilla, joiden kautta seurakunnat voivat kolehtivaroin ja suorin lahjoituksin tukea toimintaa Suomen Lähetysseuran kautta. Lähtökohtana on keskinäinen kunnioitus, vastavuoroisuus ja tasavertaisuus. 

Palestiinan kummikouluja tukevat Kuopion seurakunnista Alava ja Puijo, jotka tukevat myös kouluja ylläpitävää paikallista luterilaista kirkkoa. Kallavesi tukee Israelissa ja palestiinalaisalueilla työskentelevää Sari-Johanna Kuittiloa. Lähetysseuran Jerusalemin toimintakeskusta tukevat  Kallavesi ja Tuomiokirkko. Siilinjärven seurakunta puolestaan tukee lasten oikeuksien puolustamista Palestiinassa Suomen Lähetysseuran yhteistyönä Defence for Children Internationalin (DCI) kanssa.

 


 

  • Jordanian ja Pyhän Maan evankelis-luterilaisessa kirkossa on 2000 jäsentä ja 6 seurakuntaa:  Jerusalemissa, Betlehemissä, Beit Jalassa, Beit Sahourissa, Ramallahissa ja Ammanissa Jordaniassa  
     
  • Valtaosa Palestiinalaisalueen Länsirannan 2,7 miljoonan väestöstä on muslimeja. Juutalaisia (siirtokunnissa) 12–14 prosenttia, kristittyjä pari prosenttia 
     
  • Palestiinalaisalueen Gazan 1,8 miljoonasta asukkaasta 99 prosenttia on muslimeja 
     
  • Hyvätasoisten koulujen kautta kirkoilla on kokoaan suurempi vaikutus yhteiskuntaan. Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa on 60 kristillistä koulua, joissa opiskelee 10 prosenttia alueen kouluikäisistä 
     
  • Valtaosa yksityiskouluista on kirkkojen kouluja. Muslimiperheet lähettävät lapsiaan niihin saamaan hyvän koulutuksen 
     
  • Kirkon neljässä koulussa oppilaita 2150, joista 60 prosenttia muslimiperheistä  
     
  • Suomen Lähetysseuralla on 190 kummioppilasta Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon kolmessa koulussa