Testamentin voi tehdä yhteiseksi hyväksi
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Arkisto

Testamentin voi tehdä yhteiseksi hyväksi

25.4.2018

Teksti: Kaija Vuorio

Kuva: Hannu Korhonen

Seurakunnille omaisuutensa testamenttaavat osoittavat varansa pääsääntöisesti diakoniaan.

Suomen seurakunnat saivat vuonna 2015 testamenttilahjoituksia 2,5 miljoonan euron arvosta. Se ei ole paljon kirkon kokonaistaloudessa, sillä samaan aikaan kolehdit ja muut lahjoitukset tuottivat noin 18 miljoonaa. Yksittäisille seurakunnille testamentit voivat kuitenkin olla merkittäviä.

Lahjoittaja määrää kohteen

Kuopion seurakuntayhtymässä testamenttirahastojen pääoma-arvo oli viime vuoden lopussa 4,5 miljoonaa.

Testamentilla voi määritellä varojensa ja omaisuutensa käyttötarkoituksen, mutta liian yksityiskohtaiset ehdot ja ohjeet omaisuuden hoidosta voivat kääntyä tarkoitustaan vastaan. Jos esimerkiksi osakesalkun toivotaan tuottavan tuloja, ei ole viisasta sitoa salkunhoitajan käsiä tiettyjen osakkeiden ikuiseen omistukseen.

”Varoja ei voi käyttää mihinkään muuhun, kuin mihin ne on testamentattu”, sanoo hallintojohtaja Timo Korhonen.

Liian tiukat ehdot voivat tehdä testamenttivarojen käytön jopa kokonaan mahdottomaksi. Tietyn lastenkodin tietynlaisille lapsille testamentattu omaisuus voi jäädä käyttämättä, jos koko lastenkoti lakkaa. Silloin seurakunta voi yrittää määritellä varoille jonkin vastaavan käyttötarkoituksen.

Eniten testamentteja kohdennetaan diakoniaan, vanhustyöhön ja lähetystyöhön. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Alavassa ja Männistössä ylläpidetään diakoniatyön virkoja testamenttilahjoitusvaroin.

Testamentin voi tehdä myös määrittelemättä käyttötarkoitusta.

Kirkko ei maksa perintöveroa

Yleensä lahjoittajat ovat seurakuntaväkeä, mutta poikkeuksiakin on. Jos varallisuutta on kertynyt eikä perillisiä ole, joku voi ajatella hyvän omaisuudenhoidon jatkuvan parhaiten seurakunnan käsissä, vieläpä turvassa poliitikoilta ja verottajalta. Kirkon ei nimittäin tarvitse maksaa perintöveroa.

Testamenttivarallisuus on seurakuntayhtymän hallintoviraston vastuulla, yhtymän pankkitileillä ja kirjanpidossa, sillä yhtymään kuuluvilla seurakunnilla ei voi olla mitään omia tilejä ohi kirjanpidon.

Kukin testamentti muodostaa oman rahastonsa, joille kullekin on määrätty oma hoitokuntansa. Testamenttien hallinnointi on läpinäkyvää, sillä hoitokunnat raportoivat varojen käytöstä kirkkovaltuustolle.

Hautojen hoito usein huolena

Testamentin vastaanottaja sitoutuu testamentin ehtoihin, joten ehtojen ei pidä koitua saajalle taloudelliseksi rasitteeksi. Esimerkiksi oman haudan hoidon sitominen testamenttilahjoitukseen voi olla ongelmallista.

”Haudanhoitosopimuksia voi tehdä vain kymmeneksi vuodeksi”.

Timo Korhonen neuvoo testamenttilahjoitusta harkitsevia neuvottelemaan ensin seurakuntansa kanssa, jotta testamentti varmasti kohdistuu halutulla tavalla.

Tuomiokirkkoseurakuntaan suurimmat

Historiallisista syistä tuomiokirkkoseurakunnalla on useita suuria testamentteja. Tuoreimpia on Aino ja Olavi Talveksen pääomaltaan yli 600 000 euron rahasto. Testamentissa ei ollut ehtoja.

Tuomiorovasti Ilpo Rannankarin mukaan testamentin yksityiskohtainen käyttösuunnitelma on paraikaa tekeillä. Tähän mennessä sen tuottoa on käytetty virtuaalikirkon kustannuksiin ja jatkossakin rahastoa käytetään seurakuntatyön hyväksi.

Hyvä malli on ollut testamenttilahjoitukseen perustunut Siltasalo-projekti, jossa projektityöntekijöiden turvin uudistettiin vanhustyön käytäntöjä.