Seurakuntavaaleihin kaivataan ehdokkaita 
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Arkisto

Seurakuntavaaleihin kaivataan ehdokkaita 

28.3.2018

Teksti:

Kuva: Timo Hartikainen

Noin neljä miljoonaa suomalaista kuuluu kirkkoon. Näkyvästä kampanjoinnista huolimatta vain reilu 15 prosenttia äänestysikäisistä jäsenistä äänesti viime seurakuntavaaleissa. 

Ihmiset ovat seurakunnan jäseniä kukin tavallaan, kirkko kulkee mukana elämän eri vaiheissa, mutta äänestäminen tuntuu vaikealta. 

Seurakuntavaalien tavoitteeksi on asetettu ehdokkaiden määrän kasvattaminen, valtuustojen keski-iän laskeminen sekä äänestysprosentin nostaminen. 

Viestinnän teemaksi on valittu #Minun kirkkoni.  Vaaleissa halutaan viestiä siitä, mitä kirkko tarkoittaa seurakuntalaisille, ehdokkaille, työntekijöille. 

Puijon seurakunnan kirkkoherra ja lääninrovasti Jaana Marjanen pohtii, ovatko vaalit enää demokraattiset, jos äänestysprosentti on lähellä kymmentä: ”Silloin pieni vähemmistö päättää suuren enemmistön asioista seurakunnassa.” 

Eri alojen asiantuntijoita tarvitaan 

Marjasen mukaan vaalien ehdokkaiden rekrytointi on ensisijaisesti seurakuntalaisten tehtävä. Viranhaltijoiden tehtävä on tukea ja kannustaa valitsijayhdistyksiä – sekä entisiä että uusia. 

”Tuntuu, että ihmiset eivät tiedä, mistä kaikesta luottamushenkilöt pääsevät päättämään. Ei tiedetä valitsijayhdistysten linjauksia, ei tunneta ehdokkaita eikä ole riittävästi eri-ikäisiä ehdokkaita”, summaa Marjanen ongelmakohtia. 

”On syytä miettiä valitsijayhdistyksen yhteisiä linjauksia, kun haetaan ehdokkaita. Ei vasta sitten, kun porukka on koossa.” 

”Me tarvitsemme seurakunnissa jatkumoa: aiemmin olleita luottamushenkilöitä, jotka tuntevat historiaa ja toimintakulttuuria. Tarvitaan myös uusia päättäjiä, jotka tuovat jotain uutta. Tarvitsemme eri alojen asiantuntijoita, esimerkiksi talouden, kiinteistöjen, henkilöstöhallinnon, kulttuurin, koulun, päivähoidon ja viestinnän tuntemusta päätöksentekoon.” 

Tulevaisuutta pitäisi ennakoida 

Kirkossa eletään jaetun johtajuuden mallia: luottamushenkilö- ja virkamiesjohto toimivat rinnakkain ja yhdessä. ”Luottamushenkilön tärkeä tehtävä on myös kannustaminen. Aina kun luottamushenkilöiltä tulee rakentavaa palautetta työyhteisölle, se tuntuu hyvältä”, kertoo Marjanen. 

”Ehdokasrekrytointia varten seurakunnissa kannattaa miettiä, mistä päätetään neljän seuraavan vuoden aikana.  Onko tulossa henkilöstövalintoja? Mitä priorisoidaan, kun resurssit vähenevät? Missä tilanteessa seurakuntamme on taloudellisesti? Jos talous on alijäämäinen, miten siitä selvitään?” 

Marjanen painottaa, että luottamustehtävä merkitsee sitoutumista. Kokoukset saattavat venähtää pitkiksi: ”Tarvitaan rakkautta seurakuntaan. Ilman sydämen paloa kirkkoa kohtaan ei jaksa istua neljää vuotta säännöllisesti kokouksissa ja kuunnella keskusteluja.”

 


Tule päättämään kirkkosi asioista

Luottamushenkilön edellytyksiä ovat:

  • Kristillisestä vakaumuksesta tunnettu

  • 18 vuotta täyttänyt

  • Seurakunnan konfirmoitu jäsen.