Vieras opetuskieli on kehityksen este
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Arkisto

Vieras opetuskieli on kehityksen este

28.3.2018 

Teksti: Kaija Vuorio

Kuva: Ari Vitikainen

Tuoreet raportit paljastavat maailmanlaajuisen koulutuskriisin. 

Kimmo Kosonen kertoi koulutuskriisistä 1.3. Suomen Lähetysseuran Lähetysjuhlien etkoilla. 

Vaikka liki 90 prosenttia maailman lapsista pääsee nykyään kouluun, noin puolet maailman lapsista ei opi siellä mitään. Se tarkoittaa, että yli puoli miljardia, 617 miljoonaa lasta ei opi lukemaan eikä laskemaan, vaikka fyysisesti istuu koulussa. Tämä selviää Maailmanpankin kehitysraportista (World Development Raport 2018) ja Unescon koulutusraportista. 

Edelleenkin maailmassa on noin 260 miljoonaa lasta, jotka eivät pääse kouluun. Vuonna 2016 heistä oli peruskouluikäisiä 61 miljoonaa ja hiukan vanhempia nuoria 202 miljoonaa. 

Valtava sosiaalinen ongelma 

Suomen Lähetysseuran monikielisen opetuksen asiantuntija Kimmo Kosonen pitää tilannetta tulevaisuuden kannalta vakavana. 

”Synkin tilanne on Saharan etelänpuolisessa Afrikassa, jossa vain kymmenen prosenttia väestöstä osaa lukea. Se on iso ongelma myös Kiinassa ja Aasiassa”, sanoo Kosonen. 

”Miksi sitten lapset Afrikassa eivät opi lukemaan? Yksi syy on, että opetus annetaan kielellä, jota lapset itse eivät puhu eivätkä ymmärrä. Tai opettajalla itselläänkin on puutteellinen eurooppalaisten kielten taito.” 

Afrikassa ja arabimaissa suurin osa lapsista käy koulua kielellä, jota eivät itse puhu. Kolonialismin varjo on pitkä: Afrikassa koulujärjestelmä luotiin silloisten virallisten kielten ranskan, englannin, portugalin tai espanjan kielillä. Eliitti on ollut koululaitokseensa tyytyväinen eikä kansankielistä koulua ole vaadittu. 

”Aasiassa on siirtomaavaiheen jälkeen kuitenkin valittu aasialaisia kieliä virallisiksi kieliksi.” 

Hälytyskellojen pitäisi nyt soida 

Koulutuksen puutteesta on suora tie syrjäytymiseen, rikollisuuteen ja ääriliikkeisiin. 

Kososen mielestä nyt on korkea aika tiedostaa ongelma. Suomen Lähetysseura on jo mukana kansainvälisten järjestöjen, kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyössä, jotta valtiot ryhtyisivät kehittämään monikielistä opetusjärjestelmää. 

”Esimerkiksi Filippiinit on muuttanut koko koulutusjärjestelmänsä ottamaan huomioon eri äidinkielet.” 

Äidinkielisen opetuksen periaate on itse asiassa hakattu kiveen jo YK:n lasten oikeuksien sopimukseen. Se vastuuttaa kukin valtion järjestämään opetuksen niin, että lapsen oikeudet toteutuvat. Perusopetuksen on oltava ilmaista eikä vähemmistökielistä lasta saa kieltää käyttämästä omaa kieltään. 

Suomen Lähetysseura pyrkii vaikuttamaan valtioihin, mutta myös tukemaan kohdemaissa omankielistä opetusta antavia partnereitaan, lähinnä esiopetuksessa. Kaikki ne maat, joissa Suomen Lähetysseura toimii, ovat ratifioineet YK:n lasten oikeuksien sopimuksen.