Maailma tukehtuu muoviin
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Arkisto

Maailma tukehtuu muoviin

28.2.2018

Teksti: Heli Haring

Kuva: Tuija Hyttinen

Mihin tahansa katsoo tai koskee, sitä on kaikkialla. Muovia. Elintarvikkeiden ja tavaroiden pakkausmateriaaleissa, vaatteissa, kengissä, elektroniikassa, astioissa, renkaissa, huonekaluissa ja leluissa. Muovia löytyy myös esimerkiksi urheilukenttien tekonurmialustoilta ja ainesosana kosmetiikkatuotteissa.

”Muovi alkoi levittäytyä laajemmin kulutustavaraksi vajaat kahdeksankymmentä vuotta sitten”, tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistolta kertoo.

Levittäytyminen on ollut niin tehokasta, että tällä menolla maailma uhkaa pian tukehtua muoviin.

Ikuinen kiertokulku

Materiaalista ja olosuhteista riippuen muovi voi maastoon tai vesistöön joutuessaan sinnitellä jopa satoja vuosia. Auringonvalo, mikrobien ja hapen vaikutus sekä mekaaninen rasitus hapertavat kyllä muovia ajan saatossa pienemmiksi partikkeleiksi, mutta eivät varsinaisesti hävitä sitä.

Viime aikoina on ollut huomion kohteena eri puolilla maailmaa esiintyvät merien muovijätelautat. Ne ovat kooltaan käsittämättömän suuria.

”Esimerkiksi Tyynenmeren lautta on kolme kertaa Suomen kokoinen. Sellaista ei pysty mitenkään siivoamaan pois.”

On arvioitu, että maailmanlaajuisesti meriin päätyy vuosittain kymmenen miljoonaa tonnia muovia.

Siksipä ei ole mikään yllätys, että sitä on löydetty myös merieläimistä.

”Muun muassa monet linnut ja valaat saavat ruuansulatuselimistöönsä muovin kappaleita. Eläin voi kuolla, mutta muovi jää jäljelle”, Hartikainen selvittää.

Eläimet saattavat myös sotkeutua muoviroskaan niin, että menettävät uinti- tai lentokykynsä.

Muovin hajotessa yhä pienemmäksi ja pienemmäksi syntyy lopulta mikromuovihiukkasia.

”Hiukkaset ovat saman kokoisia kuin vedessä elävä plankton. Siksi monet planktonia syövät eläimet saavat ravinnossaan mikromuovia. Ravintoketjussa muovi siis kiertää lähes ikuisesti eliöstä toiseen. Sitä päätyy myös ihmiseen ravinnon tai ilman kautta.”

”Hajottavatko mikrobit lopulta mikromuovin? Tätä tutkitaan parhaillaan Kuopiossakin.”

Likainen muovi

Hartikainen valmistelee Itä-Suomen yliopistolle väitöskirjaa kierrätysmuovien turvallisuudesta.

”Mikrobien aiheuttamia myrkkyjä kierrätysmuovissa on tutkittu vasta vähän. Aika pitkälti tutkimus on muutenkin painottunut muovin ja mikromuovin ympäristövaikutuksiin, ei niinkään siihen, mitä ne aiheuttavat terveydelle.”

”Kierrätysmuovien ympäristö- ja terveysriskien tutkiminen on tärkeää, jotta saadaan tietoa, mihin niitä voidaan turvallisesti käyttää.”

Suomessa kotitaloudet ovat voineet noin parin vuoden ajan kierrättää pakkausmuoveja viemällä ne erillisiin keräyspisteisiin. Muovien on oltava puhtaita.

”Likaisten pakkausten jynssäämiseen ei kannata käyttää vettä ja energiaa. Se ei ole ekologisesti kestävää.”

Pakkausmuovien kierrättäminen on Hartikaisen mukaan kannatettavaa – kunhan se ei mene viherpesuksi.

”Ei ole kauhean järkevää, että kuoritaan vain kermat päältä eli kierrätetään puhtaita muoveja ja likaisemmat poltetaan. Pitäisi jollain keinolla ratkaista myös likaisempien muovien kierrätys.”

Hartikaisen mukaan ongelmana on, ettei muovituotteita lähtökohtaisesti ole valmistettu kierrätettäväksi. Siksi lajittelu ja puhdistaminen on haasteellista.

”Kierrätystä voisi tehostaa huomattavasti muovipakkausten standardisoinnilla.”

Älä tuhlaa

Yksittäinen ihminen tuntee helposti voimattomuutta valtavan muoviongelman edessä. Voiko omilla teoillaan ylipäätään edes vaikuttaa asiaan?

”Kuluta harkiten, älä tuhlaa, äläkä roskaa. Päteviä ohjeita ekologisempaan elämäntyyliin ja sopivat myös muovinkulutuksen vähentämiseen.”

”Ihmiset voisivat varmasti miettiä omia kulutustottumuksiaan tarkemmin erityisesti vaatteiden suhteen. Niitä tulee helposti hankittua kaapit täyteen vaikka vähemmälläkin pärjäisi.”

Luonnonkuitujen suosiminen vaatteissa ja muissa tekstiileissä sekä muoviin pakattujen elintarvikkeiden välttäminen ovat yksittäisen kuluttajan pieniä valintoja, joilla voi omalta osaltaan yrittää vähentää muovikuormaa.

”Jos mahdollista, kannattaa kaupassa valita tuote, jonka pakkaus on helposti kierrätettävä tai mieluiten muoviton.”

Valitettavan usein kuluttajalla ei ole mahdollista tehdä ympäristöystävällistä valintaa. Vaihtoehtoina kun saattavat olla muovi – ja muovi.

”Ihminen voi kuitenkin aina vaatia ja äänestää jaloillaan.”

Tutkimista riittää

Vaikka uutisissa nähdään pysäyttäviä kuvia valtamerten muovisaastasta, ei Hartikaisen mukaan Suomessa voida tuudittautua siihen, että meillä kaikki olisi reilassa.

”Muovi on jo ongelma Itämeressä. Siellä se näyttää ajautuvan rannoille tai painuvan pohjaan, ei niinkään muodostuvan lautoiksi. Yhtä kaikki, meriin tai järviin päätynyt muovi myös jää sinne.”

Hartikainen huomauttaa, että sisävesistöt ovat hyvin haavoittuvaisia. Siksi myös niiden muovikuormitusta on herätty tutkimaan yhä enemmän.

”Kallaveden mikromuovitutkimus alkoi vuonna 2016. Nyt sitä laajennetaan Saaristomerelle ja Kokemäenjoen suistoon. Näin saamme vertailtavaa tietoa järvi-, meri- ja jokiekosysteemeistä.”

 


Vesiviikko 19.–23.3.

Kuopion kauppakeskus Apajan Kohtaamossa vietetään maaliskuussa Vesiviikkoa, jonka yksi päivä on omistettu muoville. Tiistaina 20.3. teemana on Kaikki muovista: mikromuovien kulkeutuminen vesistöön ja muovipakkausten kierrätys.