Ystävyyden ja itsenäisyyden juhla
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Arkisto

Ystävyyden ja itsenäisyyden juhla

28.2.2018

Teksti Heli Haring

Kuva Hannu Korhonen

Suomen 100-vuotisjuhlat ovat onnellisesti takana päin. Naapurimaamme Viro sen sijaan juhlii tasavallan satavuotista taivalta tänä vuonna.

Virallinen syntymäpäivä oli 24. helmikuuta. Juhlat kuitenkin jatkuvat 2. helmikuuta 2020 saakka, jolloin on takana tasan sata vuotta Tarton rauhansopimuksen allekirjoittamisesta.

Juhlinta ei rajoitu pelkästään Viroon, vaan satavuotiasta muistetaan myös maan rajojen ulkopuolella.

Sisäministeriön suosituksesta seurakunnat olivat mukana juhlistamassa Viron itsenäisyyden 100-vuotispäivää liputtamalla.

Kuopiossa Viroa juhlittiin maan varsinaisena itsenäisyyspäivänä 24.2. keskusseurakuntatalolla. Tilaisuudessa oli mukana muun muassa kirkkoherra Ove Sander Tallinnan Nômmen ystävyysseurakunnasta.

Armon yhdistämät

Sander kertoo kokevansa vahvasti, että Jumalan armo on tuonut yhteen Kuopion ja Nômmen seurakunnat.

”Olemme iloinneet yhdessä ja itkeneet yhdessä. Meille ystävyysseurakuntatoiminta on merkinnyt nimenomaan lämmön, lähimmäisenrakkauden ja ystävyyden kokemusta.”

Sanderin mukaan ystävyysseurakuntatyön ytimessä on hengellinen yhteys, joka ilmenee siinä, että muistamme toisiamme rukouksin niin omassa rukouselämässä kuin jumalanpalveluksien esirukouksissa.

Virossa seurakunnat ylläpitävät toimintaansa jäsenmaksujen ja lahjoitusten turvin. Ne eivät riitä kuin aivan välttämättömään.

”Esimerkiksi uuden rakentaminen tai entisen remontointi on monesti mahdotonta. Kuopion seurakuntien tuella olemme kuitenkin voineet Nômmessa tehdä myös jonkinlaista restaurointityötä.”

Vuoroin vierailuilla

Kuopion ja Nômmen välinen ystävyysseurakuntasopimus allekirjoitettiin vuonna 2001.

”Edesmennyt kuopiolainen opettaja Tarja Sivonen ja pieksämäkeläinen pastori Kirsti-Marja Paananen panivat alulle vapaaehtoisen kehitysvammaisten auttamistyön Viron kirkossa. He toimivat Nômmen seurakunnan yhteydessä ja sille pohjalle syntyi sittemmin ystävyysseurakuntasuhde”, Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Ilpo Rannankari selvittää.

”Tuo kehitysvammaisten auttamistyö ja siihen liittyvä kummitoiminta olivat alussa tärkein osa yhteistyötä.”

Rannankarin mukaan sittemmin on puolin ja toisin tehty seurakuntavierailuja. Lisäksi muun muassa kuopiolaiset kuorot ja musiikkiryhmät ovat käyneet konsertoimassa Nômmessä.

”Monille kuopiolaisille on syntynyt myös henkilökohtaisia suhteita ja tuttuja tavataan, jos käydään muuten vain Tallinnassa.”

Aktiivista ystävyyttä

Ystävyysseurakuntatoiminta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on vahvaa. Erityisen tiiviitä suhteet ovat Viron luterilaisen kirkon seurakuntien kanssa. Suomen neljästäsadasta seurakunnasta yli puolella on ystävyysseurakunta Virossa.

Viron ohella myös Inkerin ja Unkarin evankelis-luterilaisiin kirkkoihin on solmittu paljon ystävyysseurakuntasopimuksia.

Nômmen lisäksi Kuopion evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteisiä ystävyysseurakuntia ovat Györin luterilainen seurakunta Unkarissa ja Pitkärannan luterilainen seurakunta Venäjällä. Yksittäisillä seurakunnilla voi olla myös omia ystävyysseurakuntia eri maissa.

Ystävyysseurakuntatoiminta on kirkon virallista kansainvälistä työtä, jossa vastuunkantajina ovat tavalliset seurakuntalaiset paikallistason kohtaamisen kautta. Toimintaan voi kuulua esimerkiksi seurakuntaretkiä, lasten ja nuorten leirejä, rippikouluyhteistyötä, kuorovierailuja, talkootoimintaa ja ystävyysseurakunnan taloudellista tukemista.