Virtuaalitodellisuus lyömässä itseään läpi
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Virtuaalitodellisuus lyömässä itseään läpi

21.12.2017
Teksti: Juhana Unkuri

Kuva: Rami Halosen kuva-arkisto

Vrtuaalitodellisuus jaetaan kahteen kategoriaan. Varsinaisessa VR:ssä ihminen kokee ja näkee VR-lasien ja -kuulokkeiden tapahtumat aivan kuin olisi itse paikan päällä. Osassa VR-sovelluksista virtuaalimaailman tapahtumiin voi vaikuttaa liikeantureiden ja käsiohjaimien avulla. AR:ssä todellisuutta ja tietokonekuvaa sekoitetaan erillisillä AR-laseilla tai esimerkiksi kännykällä. Muun muassa suosittu Pokemon Go -peli kuuluu AR-kategoriaan.

Peli- ja viihdeteollisuus satsaa virtuaalitodellisuuteen voimakkaasti. Sen sujuvan käytön mahdollistavien laitteiden hintojen ennakoidaan laskevan huomattavasti tulevina vuosina.

”Kaikki merkit viittaavat siihen, että VR ja varsinkin AR tulevat olemaan jatkossa todella iso juttu. Vuonna 2020 niiden maailmanmarkkinoiden on ennakoitu olevan 120 miljardin luokkaa. Ennusteiden laatimista vaikeuttaa lähivuosina nähtävät nopeat teknologiamuutokset. Uskon VR:n ja AR:n olevan jatkossa jossain muodossa osa ihmisten arkielämää samalla tavalla kuin kännykät tällä hetkellä”, Virtual Reality Finlandin hallituksen jäsen Rami Halonen luonnehtii.

Pahoinvointia ja tasapainohäiriöitä

VR:ää ja AR:ää on hyödynnetty muun muassa lääkäreiden, astronauttien ja sotilaiden koulutuksessa sekä arkkitehtien koulutuksessa ja työssä. Lapsille on opetettu esimerkiksi liikenteen vaaroja VR-ympäristössä.

”On ennakoitu, että tulevaisuudessa lukuisten alojen työtehtäviä hoidetaan AR- tai VR-lasien avulla ja ne korvaavat näyttöpäätteitä. Vastaavasti osa nykyään puhelimella hoidettavista tehtävistä toteutetaan puheohjauksella ja silmänliikkeiden tunnistuksella. On myös visioitu, että tulevaisuudessa ihmiset voivat tavata esimerkiksi kaukana asuvia läheisiään virtuaalitodellisuudessa.”

Useimpien VR-lasien käyttöohjeissa varoitetaan liiallisesta käytöstä, koska virtuaalitodellisuus voi aiheuttaa VR-riippuvuutta tai fyysisiä oireita, kuten pahoinvointia ja tasapainohäiriöitä. Maailmalla on käyty varsin laajaa eettistä pohdintaa virtuaalitodellisuuden lieveilmiöistä ja mahdollisista ongelmista.

Halosen mukaan VR:n ja AR:n hyvistä puolista ja suurista mahdollisuuksista huolimatta niilläkin on valitettavasti pimeä puolensa.

”Itselläni ehkä suurin pelko on se, että VR voi viedä huonolla tapaa todellisuuden tajun. Esimerkiksi jo nyt nenä monitorissa kiinni istuvat lapset ja nuoret voivat vieraantua arjesta ja todellisuudesta VR:n myötä entistä vahvemmin. Virtuaalitodellisuudesta on hyvä käydä eettistä keskustelua.”

Piispa kaipaa laajaa eettistä keskustelua

”Virtuaalitodellisuuteen liittyy paljon myönteisiä mahdollisuuksia, mutta myös riskejä. Olennaista on, miten sitä käytetään”, sanoo Mikkelin piispa Seppo Häkkinen, joka toimii Kirkon kasvatuksen ja perheasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Piispa kertoo saksalaisen neurotieteilijän Thomas K. Metzingerin sanoneen, että virtuaalitodellisuus voi olla eettinen miinakenttä.

”Hänen mukaansa kaikkia siihen liittyviä riskejä ei vielä tiedetä eikä tunnisteta riittävästi.”

Häkkisen mukaan virtuaalitodellisuuteen liittyy kysymyksiä kaikenikäisten, mutta erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Piispa muistuttaa, että jo nyt vanhemmat joutuvat säätelemään lastensa niin sanottua ruutuaikaa. Virtuaalitodellisuus on varsin uusi ilmiö, jonka pitkäaikaisia vaikutuksia ihmismieleen ei ole voitu tutkia.

”Tiedossa on, että virtuaalitodellisuus vaikuttaa tietokonepelejä voimakkaammin. Vanhemmat tuskin tiedostavat siihen liittyviä uhkia. Esimerkiksi koukuttavuus ja sen aiheuttama riippuvuus tulisi ottaa vakavasti. Jo nyt on havaittu, että VR-lasien käyttö voi aiheuttaa sivuvaikutuksia.”

Piispa toteaa, että virtuaalitodellisuudessa toden ja epätoden välinen raja hämärtyy.

”Mitä lapsen mieleen ja kasvuun vaikuttaa se, että fantasia sekoittuu todellisuuden kanssa? Saako virtuaalitodellisuudessa tehdä sellaista, mitä ei voisi tehdä reaalielämässä? Kun tosielämässä ei saa ampua ihmistä, miksi keinotodellisuudessa niin voisi tehdä? Ainakin eräät asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tällaisissa kysymyksissä virtuaalimaailma ei saa irtautua todellisesta maailmasta.”

Häkkinen toteaa, että virtuaalitodellisuuden myönteisiin puoliin sisältyy mahdollisuus eettisten kysymysten uudenlaiseen käsittelyyn. Siellä pääsee esimerkiksi osallistumaan erilaisiin konfliktitilanteisiin.

”Asian kääntöpuolena on mahdollisuus manipulointiin ja vaikuttamiseen, on sitten kyse kaupallisista, aatteellisista tai poliittisista toimijoista.”

Piispa muistuttaa virtuaalitodellisuuden olevan kasvavaa bisnestä, jossa liikkuvat suuret rahat.

”Senkin vuoksi tarvitaan eettistä keskustelua paitsi keinotodellisuuden myönteisistä mahdollisuuksista myös sen ongelmista ja mahdollisesti tarvittavista rajoituksista.”

Piispa korostaa reaalimaailman ensisijaisuutta.

”Pitkän seurakuntatyön ja kasvatustyön kokemukseni mukaan mikään virtuaalitodellisuus ei voita sitä, kun lähdetään tyttöjen ja poikien kanssa metsäretkelle, tehdään nuotio ja kaivetaan puukot esiin. Elävän tulen äärellä vuollaan pajupillit tai makkaratikut, syödään eväitä ja jutellaan kaiken maailman asioista.”