Luther lohduttautui musiikilla
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Lähikuvassa

Luther lohduttautui musiikilla

29.11.2017

Teksti: Kari Iivarinen

Kuva: Tuija Hyttinen

Musiikki karkottaa kiusauksia, opetti reformaation isä Martti Luther.

Aika ajoin Martti Luther oli alakuloinen ja kärsi masennuksesta. Silloin hän tarttui luuttuun tai pyysi ystäviään soittamaan ja laulamaan saadakseen mielen virvoitusta ja iloa. Musiikkia ei Luther väsynyt ylistämästä. Laulun ja soiton hän arvosti hyvin korkealle, heti evankeliumista seuraavaksi:

”Eräs Jumalan kauneimpia ja ihanampia lahjoja on musiikki. Saatana on musiikin suuri vihollinen. Musiikilla voidaan karkottaa monet kiusaukset ja pahat ajatukset. Perkele ei tätä kestä. Musiikki on murheellisen ihmisen paras virkistäjä. Se rauhoittaa, virkistää ja elvyttää sydämen ja on kaunis, suloinen Jumalan lahja ja se on hyvin lähellä teologiaa. Nuorisoa tulee alati harjoittaa tähän taiteeseen, sillä se kehittää siivoja ja kelpo ihmisiä.”

Tämä yllä oleva lainaus kertoo, kuinka korkealle Luther musiikin arvosti. Sivukaupalla hän jaksoi tästä aiheesta kirjoittaa ja korostaa sävelten merkitystä.

Poikakuorosta virsilauluun

Entisenä kirkon poikakuorolaisena Lutherille laulut ja virret olivat tuttuja. Ei ihme, että reformaattorimme tunnetaan virsilaulun isänä. Luther loi kansankielisen saarnan jumalanpalvelukseen ja yhteisen seurakunnan veisaaman virsilaulannan. Hän laati jopa messujärjestyksen, missä kaikki osat saarnaa ja Isä meidän -rukousta lukuun ottamatta lauletaan.
Luther muistetaan merkittävänä virsirunoilijana. Mistä hän löysi aiheet virsiinsä? Ensiksikin Luther käänsi saksaksi useita keskiaikaisia messulauluja ja toiseksi hän muokkasi Raamatun psalmeja virsiksi ja sai psalmeista innostuksen aivan uusiin virsisanoituksiin. Kolmanneksi uskonpuhdistaja hyödynsi kirjoittamiaan Vähä ja Iso katekismuksia ja laati niiden pohjalta ”opetusvirsiä”. 

Lutherin virsiksi lasketaan yli 30 runomuotoista tekstiä. Omasta virsikirjastamme löytyy 17 Lutherin virttä.

Jos jokin asia eri puolilla maailmaa sijaitsevia luterilaisia kirkkoja tänä päivänä yhdistää, niin se on vahva virsilauluperinne ja kirkkomusiikki.
Virsi on sananjulistusta, se on rukousta ja virren avulla pystymme ilmaisemaan hengellisiä kokemuksia. Virsi on laulettua evankeliumia, ilosanomaa, joka luo ja ylläpitää yhteyttä.

Enkeli taivaan 400 vuotta

Suomessa on kaksi Martti Lutherin laatimaa virttä, joiden merkitystä ei voi sivuuttaa. Virsi 21 eli Enkeli taivaan on ollut virsikirjoissamme jo yli 400 vuotta eikä sitä ole vieläkään puhki laulettu. Alkuaan sävelmän tähän jouluvirteen Luther nappasi kansanlaulusta. Voidaan kai sanoa, että tämä virsi on tuttu kaikille. Se on virsi, joka tuo joulun.

Toinen merkittävä virsi on virsi 170 eli Jumala ompi linnamme, Ein feste Burg ist unser Gott. Tämän virren Luther loi psalmin 46 pohjalta, mutta runoilijan vapaudella muokkasi sitä ja antoi sulkakynän lentää inspiraation ohjaamana.

Tästä reformaattorin taisteluvirrestä on Suomessa tullut kansallinen juhlavirsi, joka on rohkaissut mieliä ja valanut tulevaisuuden uskoa rakkaan isänmaamme kohtalonhetkinä. Sitä on laulettu Talvisodan kynnyksellä Helsingin rautatieasemalla. Tällä virrellä on lähetetty ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat maailman ääriin. 
Tällä virrellä ystäväkansa rohkaisi Kalajoen käräjillä tuomittuja pappeja ja maallikoita. Ja joka kesä Herättäjäjuhlilla veisataan juhlavirtenä Jumala ompi linnamme.

Musiikki pelästyttää rehenteleviä

Luther ei ole mikään fossiili 500 vuoden takaa, vaan historian hahmo, hengellinen isä, ystävä, joka muun muassa virsiensä ja musiikillisten oivallustensa kautta ohjaa armollisen Jumalan, Taivaan Isän yhteyteen.
Saakoon Luther vielä suunvuoron:

”Maan päällä ei ole musiikkia suurempaa voimaa ilahduttamaan surullisia, pelästyttämään rehenteleviä, rohkaisemaan epätoivoisia, murtamaan ylpeitä, hillitsemään kiihtyneitä, vihaisia mieliä. Mikään ei sovi Jumalan sanan kanssa yhteen niin hyvin kuin musiikki.”