Mitä kirkolliset tittelit tarkoittavat?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Lähikuvassa

Mitä kirkolliset tittelit tarkoittavat?

27.9.2017

Teksti: Kaija Vuorio

Kuva: Tuija Hyttinen

Kirkon virka- ja arvonimiä on tarkasteltava historian valossa, sillä alkuperäisimmät kuten kirkkoherra ovat suomentuneet jo keskiajalla käytössä olleista ruotsinkielisistä teksteistä.

”Kirkkoherra ei siis ole käännösvirhe ruotsin kyrkoherdestä. Ruotsissa pahastuttiin herra-nimityksestä jo 1900-luvun alussa ja korvattiin herre samansointuisella sanalla herde, paimen”, selventää tuomiokapitulin notaari Marja-Sisko Aalto.

Kappalainen on pastoraalitutkinnon eli korkeamman virkatutkinnon suorittaneen vakinaisen papin virkanimike.

”Kappalainen viittaa kappeliin. Kirkkoherra vastasi seurakunnan pääkirkosta, kappalainen kappelista.”

Seurakuntapastori on uusin tulokas, sillä vasta vuoden 1993 kirkkolaissa alemman papiston monenkirjavat nimikkeet kuten papiston apulainen, ylimääräinen apulainen ja virallinen apulainen yhtenäistettiin seurakuntapastoriksi.

Kirkon tulevaisuustyöryhmien jatkuvana päänvaivana ovat tuomio-alkuiset nimet kuten tuomiorovasti. Kantasanalla domus, koti, ei ole mitään tekemistä tuomion kanssa. Tuomiorovasti on tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran virkanimike. Virkanimike on myös lääninrovasti, jonka hallintoalue ei kuitenkaan ole lääni vaan rovastikunta.

Rovasti on kirkollinen arvonimi, jonka myöntää piispa. Aiemmin kirkkoherra sai rovastinimityksen jokseenkin automaattisesti 50-vuotispäiviensä aikaan, mutta nykyisin harkitummin. Teologian tohtori ei voi saada rovastin arvoa.

”Historian saatossa on tarvittu niinkin komea arvonimi kuin varapastori, jonka saattoi saada ansioitunut kappalainen.”

Varapastorin – vice pastor – arvo oli tarpeen toimittaessa varakirkkoherrana. Rovastin arvon saattoi nimittäin saada vain kirkkoherra. Nykyisin sen voivat saada muutkin.

Director cantus ja director musices ovat kanttoreiden kirkollisia arvonimiä. Toisaalta ne ovat muusikoille tasavallan presidentin myöntämiä valtiollisia arvonimiäkin.

Kirkon luottamustehtävissä pitkään ja ansiokkaasti palvellut voi saada presidentiltä seurakuntaneuvoksen arvonimen, etenkin jos ansiolistalla on laajempia kokonaiskirkon luottamustehtäviä.

Kirkkohallituksen jäsen on kirkkoneuvos, mutta se ei ole arvonimi vaan liittyy asemaan ja tehtävään.

”On myös pysyviä kirkkoneuvoksia, jotka ovat virkamiehiä ja rinnastuvat valtionhallinnon kansliapäälliköihin”, selventää Aalto.

Kirkkohallitukselta on tullut seurakunnille kysely, mikä terminologia on sellaista, joka olisi hyvä päivittää tai pohtia uudella tavalla. Muun muassa kirkkoherra ja tuomiorovasti ovat sanoja, joita pohditaan.