Humala höykyttää aivoja
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Humala höykyttää aivoja

28.6.2017

Teksti: Heli Haring

Kuva: Seija Rytkönen

 

Alkoholi ei ole aivojen ystävä. Kaikkein vähiten se on sitä
nuorten aivoille. Tästä on saatu uusia viitteitä Itä-Suomen yliopiston ja KYSin yhteisessä tutkimuksessa.

Uuden alkoholilain sorvaaminen on ollut työn alla pitkään. Hiljattain lain eteneminen tyssäsi hallituspuolueiden eripuraan. Mikäli laki toteutuu alkuperäisessä muodossaan, merkitsee se muun muassa 5,5 % vahvuisten juomien ja niin sanottujen limuviinojen päätymistä ruokakauppojen hyllyille. Samalla näiden juomien hinta mahdollisesti myös alenisi.

”Ei se kyllä kansanterveyttä edistä millään tavalla”, radiologian alan tohtorikoulutettava, Nuoret ja alkoholi -tutkimusprojektin jäsen Noora Heikkinen toteaa.

Muutoksia aivoissa

Nuoret ja alkoholi -tutkimus käynnistettiin jo kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin noin 4000 nuorta vastasi kyselyyn, joka koski heidän vapaa-ajan viettoaan, alkoholinkäyttöään ja psyykkistä hyvinvointiaan. Osallistujat olivat keskimäärin 15-vuotiaita.

Sittemmin tutkimus on saanut jatkoa ja siihen on otettu mukaan muun muassa aivojen kuvantamista.

”Osa aikoinaan kyselyyn vastanneista nuorista antoi luvan, että heihin voi olla myöhemminkin yhteydessä tutkimukseen liittyen”, Heikkinen kertoo.

”Heistä on valikoitunut 80 hengen joukko, joista puolet on ilmoittanut käyttävänsä alkoholia noin 6–7 annosta joka toinen viikonloppu ja puolet vastaavasti ei käytä lainkaan alkoholia tai käyttää sitä erittäin vähän.”

Tälle joukolle on tehty aivojen kuvantamisia, joista on voitu havaita muutoksia tietyissä aivojen osissa.

”Runsaammin juovilla nuorilla aivojen etuotsalohkossa ja pihtipoimussa havaittiin harmaan aineen vähenemistä. Myös aivosaarekkeessa näkyi solutuhoa.”

Krapula on stressitila

Heikkisen mukaan etuotsalohko ja pihtipoimu ovat mukana käytöskontrollin hallinnassa. Aivosaarekkeen toiminnan puolestaan arvellaan vaikuttavan riippuvuuksien syntymiseen.

”Tutkimustuloksista ei voi vielä suoraan vetää johtopäätöksiä, että aivomuutokset vaikuttavat nuoren käyttäytymiseen ja
aiheuttavat hänelle riippuvuuden. Tarvitsemme lisävalaistusta asiaan.”

”Aikaisemmat tutkimukset kuitenkin antavat viitteitä, että mitä nuorempana juomisen aloittaa, sitä helpommin siihen kehittyy riippuvuus.”

Alkoholinkäytön suhteen nuoret ovat vaaravyöhykkeessä nimenomaan siksi, että heidän elimistönsä on vielä kehitysvaiheessa.

”Esimerkiksi aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi saakka. Jos siihen ikään mennessä on jo vuosikausien ajan käyttänyt runsaahkosti alkoholia, ei se voi olla vaikuttamatta aivoterveyteen.”

”Lisäksi nuoruudessa on tyypillistä, että alkoholia käytetään humalahakuisesti eikä tissutellen. Juuri humalat, ja erityisesti niitä seuraavat krapulat ovat myrkkyä aivoille. Krapula on stressitila, joka vaurioittaa aivoja”, Heikkinen tähdentää.

Ei turvallista rajaa

Aikuisille määriteltyjä alkoholin kohtuukäytön rajoja on hiljattain tiukennettu.

”Nuorille turvallisia rajoja ei voida määritellä ollenkaan. Emme tiedä, miten jo pienienkin annosten säännöllinen nauttiminen vaikuttaa kehittyvään elimistöön.”

Pahimmassa tapauksessa nuorena aloitettu humalahakuinen juominen voi aikuisiässä vaikuttaa heikentävästi esimerkiksi muistiin, mielialaan ja kognitiivisiin kykyihin.

Onko nuoruusvuosien kännikokeilujen jälkeen peli sitten lopullisesti menetetty mitä tulee aivoterveyteen?

”Ei välttämättä. Jos nuori lopettaa juomisen, voivat jo kehittyneet aivomuutokset ainakin joiltakin osin korjautua. Tämän selvittämiseen tarvitsemme kuitenkin pitkäaikaisempia tutkimuksia.”

Korkin kiinni pistäminen ei ole huono idea aikuisillekaan. Äskettäin julkaistun englantilaistutkimuksen mukaan alkoholin säännöllinen käyttö vaurioittaa aivoja, vaikka annosten määrä pysyisi kohtuullisiksi määritellyissä rajoissa.

”Kyseessä on iso ja pitkäaikainen tutkimus, joten pitäisin sen tulosta merkittävänä”, Heikkinen arvioi.

Asenneilmasto muuttunut

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin.
Tilastojen mukaan nuorten alkoholinkäyttö näyttää olevan laskusuunnassa Suo-messa.

”Viidessätoista vuodessa nuorison juominen on vähentynyt siten, että kun aikaisemmin noin 20–25 prosenttia 14–18-vuotiaista nuorista ilmoitti juovansa itsensä säännöllisesti humalaan, niin nykyään näin tekee enää 11 prosenttia.” 

”Vaikuttaa siltä, että asenneilmasto on muuttunut. Kännissä heilumista ei pidetä enää kovin tavoiteltavana juttuna nuorten keskuudessa.”

Siksi Heikkinen ei erityisemmin liputa mahdollisen uuden alkoholilain toteutumisen puolesta.

”Jos alkoholin saatavuus paranee ja ehkä hintakin tippuu, niin ei se mitä todennäköisimmin juomista ainakaan vähennä.”

”Uuden lain suhteen mennään talous edellä. Terveydenhuoltoalan ammattilaisten mielestä se ei kuitenkaan ole oikea keino talouden elvyttämiseen, sillä alkoholilain uudistus toisi tullessaan kasvavat sairaanhoitokulut.”