Näpit irti kouluista!
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Näpit irti kouluista!

Kauhistus oli suuri ja syvä Savon Sanomien äärellä 1.10. Kolme alakoulua kiinni! Ja Länsirannan kyläkoulut perässä!

Minkä mukaan lapsiperhe valitsee asuinpaikkansa? Koulun tietenkin! Turvallisen lähikoulun takia on aina muutettu kylille ja lähiöihin.

Niin mekin, 11 vuotta sitten. Kuopus meni toiselle ja keskimmäinen viidennelle Pitkälahteen. Lähtivät yläkouluun loistoeväät lakkarissa, oli kyse sitten matematiikan osaamisesta tai sosiaalisista taidoista. Eivät väsyneet pitkillä koulumatkoilla ja ehtivät iltaisin sekä leikkiä että harrastaa.

Mikä tuo kaupungin eri osiin eloa ja toimintaa? Lapsiperheet tietenkin! Onko tämä nyt joku ”Pitkälahti, Kettula ja Syvänniemi eläkeläisille” -hanke?

Tein juuri isän ja veljen kanssa perinnematkan Pohjois-Karjalan vaaroille ja kyliin. Kurkistettiin Kiihtelysvaaran Uskaliin, missä mummo, Sortavalan seminaarin kasvatti, aloitti opettajana vuonna 1931. Käytiin katsomassa Tohmajärven Akkala, missä isovanhemmat opettivat sotavuosina.

Suomalainen koulu ja opettajankoulutus ovat ansiosta suitsutettuja. Olen nöyrästi ylpeä siitä, että isovanhempani nostivat Suomea soilta ja sodista kohti sitä hyvinvointia, mikä meillä nyt on. Koulutusvientihankkeitten voimin osaamistamme viedään maailmallekin.

Voi olla yhdestoista hetki. Kohta ei ole, mitä viedä. Koulutuksesta säästäminen on kansallinen itsemurha.

“Ihmisen onnellisuus edellyttää kuulumista johonkin”, sanoo psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen Lääkärilehdessä 39/13. Lähikoulu on pienelle ihmiselle hyväksi.

Uskalin kyläkoululla on viimeksi toiminut alkoholistikoti. Ehkä sellainen on kymmenen vuoden päästä myös Hirvilahdessa. Tai Rytkyllä. Siellä sopii luonnon rauhassa paikkailla 2010-luvun säästöissä raunioituneitten haavoja.

Eikö ole viisaampaa antaa luonnon ja lähiyhteisön hoitaa ihmistainta jo varhain?

Eikö viimankestävien juurten kasvattaminen ole taloudellisempaa kuin irtileikattujen ja riepoteltujen jälkihoito?

 

HELENA KANTANEN