Villit pillit soivat Vehmersalmella
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Villit pillit soivat Vehmersalmella

26.4.2017

Teksti ja kuvat: Kari Voutilainen

 

Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä Vehmersalmen kirkossa nähtiin erikoinen varjokuvaesitys.

Koulun 3. luokkalaiset olivat opettajansa Jaana Korhosen johdolla valmistaneet esityksen yhdessä Järvi-Kuopion seurakunnan Vehmersalmen alueseurakunnan kanssa.

Vehmersalmella Suomen itsenäisyyden juhlavuotta on juhlistettu joka kuukausi omalla historian vuosikymmenellä, johon liittyvää ohjelmaa eri yhdistykset ja yhteisöt ovat vuorollaan järjestäneet.

Vehmersalmen pappi Uwe Mäkinen kertoi, että idea varjonäytelmästä syntyi kun todettiin, että oikean näytelmän tekeminen olisi ollut nopeassa aikataulussa työlästä, koska näyttelijöille olisi pitänyt hankkia vaatteet ja muu rekvisiitta. Varjonäytelmässä joka roolilla oli kaksi näyttelijää, toinen esitti lavalla liikkeet valoa vasten ja toinen puhui mikrofoniin.

”Oikeastaan tämä onkin paljon vaikeampaa kuin tavallinen näytelmän teko”, Mäkinen kertoi.

Varjokuvaesityksen käsikirjoituksen olivat laatineet Uwe Mäkinen, Riitta Junnila-Savolainen ja Veikko Savolainen.

Traaginen vuosikymmen

Varjonäytelmä kertoi Leena-tytön päivästä, johon liittyi historian tapahtumia 1930-luvulta niin Vehmersalmella kuin Suomessa. Kouluun hiihdettiin, kuljettiin linja-autolla tai laivalla. Koulukuri oli ankaraa: jos ei osannut, joutui nurkkaan, sai iskun karttakepistä tai tukistuksen opettajalta. Tuolloin myös ilmalaiva Zeppelin lensi Suomen taivaalla. Mikki- ja Minni-hiiri tulivat myös tutuiksi tuon ajan lapsille.

Vehmersalmella 1930-luku oli traaginen. S/S Louhi upposi Enonlahden rannassa ja turmassa kuoli 33 ihmistä. Myös Vehmersalmen koulu paloi, tapahtumasta saatiinkin varjonäytelmään dramatiikkaa urkumusiikilla. Vuosikymmen päättyi uutisiin, joissa Neuvostoliitto oli purkanut hyökkäämättömyyssopimuksen Suomen kanssa ja talvisota oli alkamassa.

 

Koululaiset kantoivat ja soittivat urkupillejä matkalla koululta kirkonmäelle, missä pillit pystytettiin hankeen taideteokseksi.

 

Monenmoisia soittimia

Ennen varjokuvaesitystä kirkonmäelle ilmestyi myös koululaisten tuomia urkupillejä hankeen pystytettyinä. Lapset kertasivat samalla Vehmersalmen omaa historiaa 1930-luvulta. Kirkkoon nimittäin päätettiin hankkia urut. Kirkkovaltuusto teki ostamispäätöksen loppuvuodesta 1933.

Urut tulivat sisältämään 15 äänikertaa ja kolme siirtoäänikertaa. Hinta Kangasalan urkutehtaalla oli 157 800 markkaa ja urut tulivat sopimuksen mukaisesti toukokuussa 1934. Ne siirrettiin talkoilla kyläläisten hevosilla Vehmersalmi-laivalta kirkkoon.

Siksipä koululaisetkin marssivat Villit pillit -kulkueena pillien kanssa ensin aamulla laivarannasta koululle, ja sieltä edelleen kirkolle.

Kirkon oven suussa varjonäytelmää katsomaan tulleet muut koululaiset ja kylän asukkaat otettiin vastaan pilleihin puhaltamalla.

Villit pillit -kulkueessa soitettiin myös oppilaiden itsensä valmistamia soittimia: sähköputkesta tehtyä lehmänpilliä, sählypallosta tehtyä okariino-soitinta, vesiputkesta tehtyä sadekeppiä ja limutölkistä tehtyä bassokitaraa.

Aidot urkupillit, yhteensä 60 kappaletta, oli saatu lahjoituksena Jyväskylästä kanttori Matti Mertaselta, joka oli ne aikoinaan pelastanut vanhoista puretuista uruista.

Varjokuvaesitys Vehmersalmen kirkossa kertoi historian tapahtumista 1930-luvulla.

Koululaiset kantoivat ja soittivat urkupillejä matkalla koululta kirkonmäelle, missä pillit pystytettiin hankeen taideteokseksi.