Kaverikoira tuo hyvän mielen
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Lähikuvassa

Kaverikoira tuo hyvän mielen

22.2.2017

Heli Haring

Kuva Seija Rytkönen

Kun kuopiolainen Pirjo Kärki ottaa kotonaan esiin oranssinvärisen huivin, alkaa Hilma-koiran häntä heilua innokkaasti. Se tietää, että nyt ollaan lähdössä emännän kanssa kaverikoiravierailulle. 

”Kennelliiton kaverikoiratoiminta on vapaaehtoistyötä, joka tuo paljon iloa niin koiran omistajalle, koiralle kuin vierailukohteiden asukkaillekin”, Pohjois-Savon kennelpiirin kaverikoiravastaavana toimiva Kärki kertoo.

Toiminnassa mukana olevat koirien omistajat eli kaverikoiraohjaajat vierailevat koiriensa kanssa esimerkiksi lasten, kehitysvammaisten ja vanhusten luona erilaisissa laitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa ja tapahtumissa. Vierailuilla on kerrallaan mukana kahdesta viiteen kaverikoiraa. Toiminnan tavoitteena on ihmisten ilahduttaminen ja piristäminen.

Kysyntä kasvussa

Suomen Kennelliitto on rekisteröinyt kaverikoira-tavaramerkin. Siksi kaverikoira-nimeä voivat käyttää ainoastaan Kennelliiton ryhmissä toimivat koirakot. Ne on helppo tunnistaa työasustaan eli oranssista huivista ja kaverikoiraohjaajan nimikyltistä.

Toiminta pyörii samoilla periaatteilla ja säännöillä kaikkialla Suomessa. Kärki itse kiinnostui kaverikoiratoiminnasta luettuaan aikoinaan lehdestä jutun aiheesta.

”Olin heti innolla mukana, kun Kuopiossa käynnistettiin koulutukset vuonna 2005. Samalla perustettiin Kuopioon ja Siilinjärvelle kaverikoiraryhmät.”

Ennen Hilmaa Kärjellä on ehtinyt olla kolme aikaisempaa kaverikoiraa.

”Kun toiminta Kuopiossa alkoi, meillä oli vain yksi kohde, jossa kävimme vierailuilla. Nykyään kohteita on viitisentoista.”

Sana on kiirinyt ja koiria toivottaisiin vierailulle moniinkin paikkoihin.

”Juuri nyt meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta ottaa uusia vierailukohteita. Tarvittaisiin lisää kaverikoiranohjaajia. Yksittäisiin tapahtumiin meitä toki voi kysellä. Kaverikoirat ovat olleet rapsuteltavina muun muassa Kuopion seurakuntien järjestämillä Riemu-festareilla.”

Tällä hetkellä Kuopiossa toimii noin viisikymmentä kaverikoiraohjaajaa.

Pirjo Kärki on aktiivisesti mukana kaverikoiratoiminnassa Hilma-corginsa kanssa.

Muistot heräävät

Vuosien varrella Kärki on nähnyt kaverikoiravierailuilla monia liikuttavia kohtaamisia. ”Esimerkiksi sellainen muistisairas, joka ei enää ole vähään aikaan puhunut, on ruvennut juttelemaan silitellessään koiraa.”

Jos kyseessä on petipotilas, voidaan pienikokoinen koira nostaa jopa hänen sänkyynsä vähäksi aikaa.

”Niissä tilanteissa olen useasti nähnyt, kuinka ihmisellä oikein kyyneleet valuvat liikutuksesta. Samalla hän saattaa muistella omaa, edesmennyttä koiraansa.”

Kärjen mukaan erityisesti vierailukohteiden miehet saattavat intoutua kertoilemaan tarinoita metsästyskoiristaan.

”Kaipaammekin toimintaan mukaan enemmän metsästyksen harrastajia metsästyskoirineen, heille olisi kysyntää.”

Kaverikoiratoiminnan vaikutuksista on tehty useita tutkimuksia ja opinnäytetöitä niin meillä kuin maailmallakin. Niiden mukaan kaverikoirakontaktit tuovat positiivisia kokemuksia ja antavat virikkeitä vierailukohteiden ihmisille.

Koirapelko pois

Ennen vierailujen alkamista koirat tekevät pihassa tuttavuutta toistensa kanssa. Vasta sen jälkeen siirrytään sisätiloihin ja tervehtimään ihmisiä.

”Pääsääntöisesti meitä on kokoonnuttu odottamaan yleisiin tiloihin. Koirat saavat sitten itse ohjautua ihmisten luo, niitä ei käsketä tai pakoteta.”

”Allergiset ja astmaatikot eivät tapaamisiin yleensä tule, mikäli he kokevat saavansa oireita koirista.”

Kärki painottaa, että vierailukohteissa on aina oltava henkilökuntaa paikalla, muuten sinne ei mennä.

”Myöskään asuinhuoneissa emme käy ilman henkilökunnan edustajaa.”

Vierailut kestävät noin puoli tuntia, sillä koirat väsyvät pidemmistä visiiteistä.

”Koirat ovat mestareita aistimaan käyttäytymissääntöjä, ne eivät esimerkiksi hauku ollenkaan vierailuilla.”

Kärki tietää, että monet varmasti mielellään antaisivat herkkupaloja koirille.

”Meillä on kuitenkin sellainen sääntö, ettei niitä saa ruokkia kohteissa.”

Osa ihmisistä pelkää koiria ja arastelee ottaa kontaktia.

”Joidenkin kohdalla pelko on hälvennyt, kun on oltu tekemisissä kaverikoirien kanssa.”

Mukaan toimintaan

Kärki kertoo, että kiinnostusta kaverikoiratoimintaa kohtaan on Pohjois-Savossa ollut ihan mukavasti.

”Kyselyitä tulee paljon. Koulutuksia pyritään järjestämään pari kertaa vuodessa.”

”Ryhmiin otetaan noin 10–15 henkilöä koirineen ja koulutus kestää yhden arkipäivän. Sen lisäksi on parin tunnin mittainen arviointi, jossa katsotaan koiran soveltuvuus toimintaan.”

Kaverikoirat ovat tavallisia aikuisia kotikoiria, joille on kertynyt elämänkokemusta erilaisista ihmisistä, paikoista, hajuista ja tilanteista. Kaverikoiran tulee olla terve, vähintään 2-vuotias, ihmisystävällinen koira, jolla on hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Sen pitää pystyä myös työskentelemään toisten koirien läheisyydessä. Ohjaajalta puolestaan edellytetään täysi-ikäisyyttä ja ryhmätyötaitoja.

”Seuraava koulutus on 25.3. Suonenjoella ja sinne mahtuu vielä mukaan.”

 


Lisätietoja: www.kennelliitto.fi ja **@**