Rakkaus kieliin ja Sanaan
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Lähikuvassa

Rakkaus kieliin ja Sanaan

28.12.2016

Teksti: Kari Kuula

Kuva: Tuija Hyttinen

 

Rakkaus kieliin voitti nuoren Emil Antonin sydämen yläasteella. Kielet avasivat myöhemmin ovia uusille rakkauksille.

Kahdeksannen luokan aikana hän opiskeli koko ylioppilastutkintoon vaadittavan ruotsin kieliopin. Saksa ja englanti kun olivat jo riittävän tuttuja.

Lukiossa alkoi ranska ja latina. Sen jälkeen yliopistoon opiskelemaan kielitieteitä ja sitten teologiaa. Näin mukaan tulivat kreikka, heprea ja puola. Sekä joukko muita kieliä, kuten ripaus espanjaa, hollantia, norjaa ja japania – kattavaan listaan mahtuu noin kaksikymmentä kieltä.

Nyt Emil haaveilee palauttavansa mieliin arabian kielen, jota hän osasi lapsena. Irakista tulleet maahanmuuttajavanhemmat olivat aikanaan opettaneet sitä hänelle, mutta se oli jäänyt pian suomen kielen alle.

Uusi rakkaus

Kielen kautta Emil löysi toisenkin rakkauden. Oppiakseen paremmin puolan kieltä hän meni Krakovaan vaihto-oppilaaksi. Nuorukainen aloitti lukukauden katolisella jumalanpalveluksella, olihan hän itsekin katolinen.

Kirkossa istui mukavannäköinen nuori naishenkilö, joten Emil asettui hänen viereensä. Kun messussa tuli rauhantervehdyksen aika, nuoret kuulivat toistensa äänen ensimmäistä kertaa. Keskustelu jatkui messun jälkeen illallisella. Tytön nimi oli Beata.

Kahden vuoden kuluttua he palasivat yhdessä samaan kirkkoon. Mennäkseen naimisiin.

Nuorten ensimmäinen yhteinen kieli oli espanja, mutta nykyään Beatakin puhuu sujuvasti suomea.

Koskaan ei tiedä, minkälaisen siunauksen kirkkomatkalta saa kotiin vietäväksi.

Hyviä uutisia

Kielten ihmisenä Emil rakastui myös kirjallisuuteen, erityisesti uskoa käsittelevään tietokirjallisuuteen. Hänen yöpöydällään huojuu korkea pino kirjoja. Kun lukee nukkumaan mennessä, oppiminen jatkuu unissakin.

Eräänä päivänä hän oivalsi: ”tiedän niin paljon katolisesta uskosta, että voisin jakaa sitä netissä muillekin.”

Nettisivuston nimeksi tuli Hyviä uutisia.

”Minua ärsytti se, että uutisissa kaikki on yleensä niin negatiivista. Tästä nettisivuni nimi. Evankeliumi kun on kuitenkin hyvä uutinen”.

Sivusto on toiminut nyt kymmenen vuotta. Emil on tehnyt viikoittain viisaan ja viihdyttävän tekstin. Niissä selostetaan jotakin uskon kohtaa, esitellään kirjoja tai otetaan kantaa ajankohtaiseen keskusteluun.

Patriootti

Katolisuuden lisäksi Emiliä sytyttää luterilaisuus ja siihen liittyen suomalaisuus.

”Olen patriootti, Suomen rakastaja. Kertailen parhaillaan Suomen historiaa. Tajuan yhä paremmin, miten merkittävää työtä luterilainen kirkko on tehnyt maassamme.”

Emil luonnehtii itseään nykyään luterilaisvaikutteiseksi katoliseksi.

”Minulla on paljon luterilaisia kavereita ja sukulaisia, joten saan pakostikin heiltä sellaisia hengellisiä aarteita, joita ei katolisella puolella osata sanoittaa yhtä kirkkaasti.”

Innostus kantaa

Kun Emil kertoo hankkeistaan, innostus syttyy silmissä ja kuuluu äänessä. Ehkä tässä onkin miehen salaisuus. Sisäinen kipinä voimauttaa ja ajaa eteenpäin. Ihminenhän syttyy sille, mitä hän rakastaa.

Emil kertoo hänellä olleen erilaisia kausia, jolloin hänen mielenkiintonsa on kohdistunut johonkin tiettyyn asiaan. Ikään kuin luovuuden puuska valtaisi yhä uudestaan.

Palo kirjoihin on johtanut myös niiden kirjoittamiseen. Teologiaa opiskellessaan Emil kirjoitti apostoli Paavalista kirjan, jossa esitellään katolista näkökulmaa kansojen apostoliin. Hänen viimeisin kirjansa käsittelee Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen (1962–1965) historiaa ja sisältöä.

Parhaillaan hän valmistelee väitöskirjaa, jossa tutkitaan paavi Benedictuksen uskontoteologiaa eli sitä, mitä paavi on sanonut kristinuskon ja muiden uskontojen välisestä suhteesta.

Kuinka osuva aihe kielten rakastajalle. Kielen kautta päästään yhteyteen vieraiden kulttuurien kanssa. Silloin joudutaan miettimään, mitä ajatella toisenlaisesta tavasta ajatella ja uskoa. Tätä on uskontoteologia.

Maanantaisin merkkipäivä

Pään lisäksi Emilin sormet toimivat maagisesti, sillä hän on myös esiintyvä taikuri. Vuonna 2014 hän sijoittui kolmanneksi ravintolataikurien SM-kisoissa.

Oikea taikuri ei tietenkään tee tuosta vaan näytöstemppua istuessaan tuttujen kanssa kahvipöydässä, mutta tällä kertaa Emil teki poikkeuksen. Kolikko ilmestyi uskottavasti korvan takaa ja tipahti nenästä.

Unohtuuko puoliso kiireen taakse? Ei sentään. Emil ja Beata laskevat yhteisen suhteen alkaneen maanantaipäivästä. Siksi he pyrkivät tekemään joka maanantai jotakin yhdessä. Näin he viettävät viikoittain suhteensa merkkipäivää.

Niitä on kertynyt tähän haastatteluun mennessä 314 kappaletta, Emil tietää kertoa.