Pitkä linja, uudet haasteet
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Pitkä linja, uudet haasteet

28.12.2016

Teksti ja kuva: Kaija Vuorio

 

Lähetysseura tukee kiinalaisella työalueella paikallisten kristillisen kirkkojen työtä ja auttaa kaikkein haavoittuvaisimpia väestöryhmiä.

Suomen Lähetysseuran tehtävistä kotimaanhan palannut Matleena Kukkonen on puijolaisille vanha tuttu, sillä hän on entinen Puijon seurakunnan Hongkongin nimikkolähetti. Silloin komennus kesti kolme vuotta; nyt hän työskenteli vuoden verran Suomen Lähetysseuran kiinalaisella työalueella alueellisen kirkollisen työn koordinaattorina – kuten virallinen termi kuuluu.

Lähetystyö verenperintönä

Puijo on tuttu Matleena Kukkoselle vanhastaankin, sillä hän aloitti koulutaipaleensa Rajalan koulusta. Yhtä merkityksellinen paikka on hänelle Hongkong, sillä hän on syntynyt siellä. Nimittäin myös hänen vanhempansa Johanna ja Jorma Kukkonen olivat 1980-luvun alussa Hongkongin lähetteinä.

Lähetysseuran jaottelussa kiinalainen työalue tarkoittaa Hongkongia, Taiwania ja Manner-Kiinaa.

”Kiinalaisella työalueella suuri osa työstä liittyy teologiseen koulutukseen, seminaareihin, raamattukouluihin ja kirkon maallikkokoulutuksiin. Hongkongin teologisessa seminaarissa valtaosa opiskelijoista on paikallisia, mutta paljon on myös kansainvälisiä ja mannerkiinalaisia opiskelijoita”, Matleena Kukkonen kertoo.

Manner-Kiinassa Lähetysseura ei tee lainkaan varsinaista seurakuntatyötä. Se on läheteille mahdollistakin vain Hongkongissa ja Taiwanilla.

”Halutaan tukea paikallisia heidän kouluttautumisessaan hengelliseen työhön eikä niin että me hoidettaisiin se itse. Hehän sen parhaiten osaavat tehdä.”

Kiinan kirkko on pystynyt kasvattamaan itse omat työntekijänsä. Lähetit osallistuvat seurakuntatyöhön vain joissakin erityistehtävissä.

Kehitysyhteistyöleikkausten takia uusia lähettejä ei tänä vuonna ole lähetetty työkautensa päättäneiden tilalle. Hongkongissa ja Taiwanilla on molemmissa seitsemän lähettiä, Manner-Kiinassa kaksi.

Kiinan vähimmät veljet

Kiinalaisittain lähetystyö tarkoittaa työtä yhteiskunnan haavoittuvaisimpien ryhmien eli vammaisten, etnisten vähemmistöjen, köyhien, siirtotyöläisten sekä huumeiden käyttäjien parissa.

Huumevieroitustyö on keskeistä niin Taiwanissa, Hongkongissa kuin Manner-Kiinassakin. Huumeet ovat valtava ongelma jo siksi, että ne ovat tavattoman halpoja.  Valistustyötä tehdään ennen kaikkea siirtotyöläisten ja opiskelijoiden keskuudessa. Samalla koetetaan ohjata käyttäjiä testeihin ja vapaaehtoisvoimin toimiviin hiv-tukipisteisiin.

”Kirkot ovat ottaneet suuren roolin hiv- ja aids-työssä”, Kukkonen sanoo.

Kirkollisen työn koordinaattorina Kukkonen oli myös kummiyhdyshenkilö. Kummityökin keskittyy vammaisiin lapsiin ja erityiskouluihin.  

”Erityiskoulujen opettajat ovat usein tavallisia peruskoulun opettajia, joten koulutusta on pyritty suuntaamaan erityisesti heille esimerkiksi lastensuojeluasioihin liittyen.”

Lähetystyön pitkät muistijäljet

Suomalaisten ja kuopiolaisten siteet Hunanin alueelle Keski-Kiinassa ovat todella pitkät, sillä Suomen Lähetysseuran työ alkoi siellä jo vuonna 1902. Kiinalainen eksotiikka tuli Kuopion lähetyspiireille jo 1930-luvulla tutuksi Hunanin lähettien Ida ja Yrjö Nummen ansiosta. Yrjö Nummi toimi Kuopiossa valtion ylläpitämien laitosten: Niuvanniemen sairaalan, lääninvankilan ja lääninsairaalan yhteisenä pappina.

”Tarinat suomalaisista työntekijöistä elävät yhä Hunanin maakunnassa”, Matleena Kukkonen tietää.

Hunanin lisäksi työtä tehdään Yunnanin ja Shaanxin maakunnissa, joiden vuoristoseuduilla on suuri etnisten vähemmistöjen kirjo.