Loistavia nuo naapurikirkot
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Lähikuvassa

Loistavia nuo naapurikirkot

28.12.2016

Teksti: Puijon seurakunnan kappalainen Kari Kuula.

Kilpailkaa toinen toistenne kunnioittamisessa, neuvoo Paavali. Lyödään siis voittosuora pöytään ja kehutaan naapurikirkkokunnat.

Ortodoksit ovat parhaiten löytäneet estetiikan eli aistikokemuksen. Silmä riemuitsee ikonien täyteisessä kirkkosalissa.

Laulettu jumalanpalvelus hivelee korvaa. Suitsukkeen tuoksu kertoo näkymättömän läsnäolosta. Monet ristinmerkit ja kumartumiset vievät koko kehon Jumalan kohtaamiseen.  

Kaunista.

Katoliset näkevät kirkkaasti elävien ja kuolleiden välisen yhteyden. Perille päässeet kantavat meitä ja me heitä. Neitsyt Marian esirukouksissa on suurin voima.

Juutalaisuudesta ja islamin uskosta puhutaan myönteisesti. Hekin rukoilevat yhtä ainoaa Jumalaa. Häntä, joka puhui aikanaan Aabrahamille.

Kirkon virallisen opin esittämisessä katolinen kirkko on muutenkin päässyt kaikkein pisimmälle.

Viisautta löytyy.

Radikaalireformaation eli uudestikastajien perillisiä edustavat nykyiset vapaat suunnat, joista suurin Suomessa on helluntailaisuus.

Heidän seurakunnissaan raamattuopetus on kunniassa. Toimintaan sitoutuneet kristityt tietävät uskosta paljon. Uskosta puhutaan muutenkin hyvin käytännönläheisesti. Arjen esimerkkikertomukset havainnollistavat saarnoja.

Käytännöllistä.

Reformoitu kirkkoperhe vaikuttaa Suomessa melko vähän.

Silti se aiheuttaa myönteisiä väristyksiä opetuksellaan Jumalan kuninkaallisesta vallasta ja kunniasta. Luoja johtaa luomakuntaansa niin vakaasti, että voidaan puhua ennaltamääräämisestä. Jumalan iankaikkinen pelastussuunnitelma tulee toteutumaan pienintä piirua myöten.

Mikä autuas sanoma! Hyvän Luojan käsissä kaikki voi lopulta kääntyä vain hyväksi. Näin siis päättelen reformoidusta ajattelusta käsin.

Lohdullista.

Anglikaanista kirkkoa kiittelen pyrkimyksestä puolueettomuuteen kirkkoperheiden seassa. Vaikutteita otetaan sekä katolisilta että protestanteilta. Omat korostukset eivät ole niin tärkeitä.

Esimerkillistä sovinnollisuutta.

En nyt kehu luterilaisen kirkon runsaita aarteita, koska kyse on kilpailusta. Kuka peukuttaa naapuria eniten.

Enkä siksi osoittele kirkkokuntien ongelmia. Tosiasiassahan ruoho vain näyttää vihreämmältä aidan toisella puolella.

Aidan yli astuja huomaa kyllä pian, että naapurikirkoilla on omat ristinsä.