Tiernapojat ja tiernatytöt uusin maustein
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Tiernapojat ja tiernatytöt uusin maustein

30.11.2016

Teksti: Heli Haring

Kuva: Reetta Karhunen

Tiernapojat kuuluvat olennaisena osana moniin joulunalusajan tilaisuuksiin. Tänä vuonna kahdeksanhenkinen ryhmä Kuopion konservatorion ammattimuusikko-opiskelijoita halusi tarjota oman versionsa tästä vanhasta perinteestä. Tiernapoikien rinnalla nähdään myös tiernatyttöjä.

”Idea syntyi eräässä oppilaskunnan kokouksessa, jossa ihan vitsinä heitettiin, että pitäisikö laittaa pystyyn tiernapoikaesitys”, opiskelija Anni Rissanen kertoo.

”Projekti ei liity mitenkään opiskeluumme, vaan tämä on ihan meidän oma juttu.”

Neljästä tytöstä ja neljästä pojasta koostuva ryhmä keikkailee niin yhdessä kuin erikseenkin.

”Yhdessä esitämme bändiversiota, jossa pojat soittavat ja tytöt laulavat. Pojilla on kyllä tarjolla myös ihan perinteinenkin tiernapoikaesitys.”

Modernein maustein

Kun ammattimuusikoiksi opiskelevat ovat asialla, on myös musiikin suhteen lupa odottaa jotain uutta ja erilaista.

”Olemme muun muassa tehneet lauluista aivan uudenlaisia sovituksia ja lisänneet moderneja mausteita”, Rissanen selvittää.

Porukka myöntää, että yleisön suhtautuminen jännittää.

”Tiernapojat ovat vuosisatoja vanha ja Raamattuun perustuva laulunäytelmä. Siihen kajoaminen ei välttämättä miellytä kaikkia.”

”Sekin voi joidenkin mielestä olla kyseenalaista, että tiernapoikia esittävätkin tytöt. Nyt eletään kuitenkin vuotta 2016, joten perinteitä voi vähän päivittää.”

Ensimmäinen esiintyminen ryhmällä on joulukuun alussa.

”Jos kysyntää on tällä kaudella, ei ole pois suljettua, ettemmekö voisi jatkaa esityksiä myös vuoden päästä joulutilaisuuksissa.”

Juuret keskiajalla

Tiernapoikaesitysten juuret ovat keskiaikaisissa raamatullisia tapahtumia kuvaavissa mysteerinäytelmissä. Aluksi näitä Raamattuun pohjautuvia näytelmiä esitettiin kirkossa liturgian osana ja kielenä oli latina. Tiernapojat kuvaa alun perin kolmen tietäjän käyntiä Herodeksen ja Jeesus-lapsen luona, ja muualla Euroopassa sen esitys ajoittui kolmen kuninkaan juhlaan eli loppiaiseen.

Tiernapoikaperinne on omaksuttu Suomeen Ruotsista ja se on yleistynyt aluksi Lounais-Suomen rannikkokaupungeissa ja Oulun seudulla, myöhemmin sisämaan koulukaupungeissa.

Pohjoismaissa näytelmää oli uskonpuhdistuksen jälkeen lakattu esittämästä kirkoissa, mutta kansanomaisemmassa muodossa sitä alkoivat esittää koululaiset. Kiertelevät lauluseurueet esittivät sitä tavallisesti tapaninpäivästä loppiaiseen, joskus nuutinpäivään saakka.

Näytelmä herätti toisinaan myös pahennusta. Vuodelta 1655 on Tukholmasta tieto, jonka mukaan muutamia koululaisia syytettiin siitä, että nämä joulun tienoissa olivat kierrelleet tähti mukanaan ja ”apinoineet Kristuksen syntymää ja muita pyhiä asioita”.

Keisari vai sotasankari?

Laulu Keisari Aleksanteri, jossa ylistetään keisari ja suuriruhtinas Aleksanteri II:ta, lisättiin näytelmään 1800-luvun lopulla todennäköisesti viranomaisten tyynnyttämiseksi. Sen sijaan itsenäisyyden ajalla Venäjän keisarin kehuminen ei ollutkaan enää suotavaa, ja suuriruhtinaan tilalle ehdotettiin laulettavaksi ”Pohjolan sotasankari Mannerheim”. Tämä ei kuitenkaan koskaan vakiintunut osaksi näytelmää ja nykyäänkin tiernapojat laulavat keisari Aleksanterista, Suomenmaan suuriruhtinaasta.

Vielä 1900-luvun alussa kuvaelmaa esitettiin monina toisistaan poikkeavina versioina. Mukana saattoi olla jopa 8–9 poikaa, joista yksi oli usein Kyppä Kiinanmaasta, kyttyräselkäinen hahmo, joka puikkelehti muiden joukossa ja keräsi erikseen rahaa. Nykyiseen muotoonsa kuvaelma vakiintui lopullisesti vasta 1930-luvulla.

 


Tiernapojat

Tiernapojat eli tähtipojat on laulunäytelmä, jota nuoret pojat alun perin kiersivät taloissa esittämässä. Perinne tunnetaan varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla.

Kuvaelma perustuu pääasiassa Matteuksen evankeliumiin ja kertoo itämaan tietäjien matkasta Jeesus-lapsen luo sekä kuningas Herodeksesta, joka määrää sotilaansa surmaamaan kaikki pienet poikalapset toivoen siten saavansa hengiltä myös vastasyntyneen Jeesuksen, ”juutalaisten kuninkaan”.

Nykyään tiernapoikanäytelmää esitetään lähinnä erilaisissa joulu- ja pikkujoulujuhlissa.