Luterilaisuus näkyy sosiaalisena vastuuna
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Luterilaisuus näkyy sosiaalisena vastuuna

30.11.2016

Teksti: Kirkon tiedotuskeskus

Kuva: Hannu Korhonen

Kirkon tutkimuskeskuksen tuore nelivuotisjulkaisu ”Osallistuva luterilaisuus – Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2012–2015” osoittaa, millaista on nykypäivän suomalaisten luterilaisuus.

Noin kolmasosaa suomalaisista voidaan luonnehtia elämänkatsomukseltaan vahvasti luterilaisiksi, riippumatta siitä, mitkä heidän teologiset uskomuksensa täsmällisemmin ovat, kuinka usein he osallistuvat jumalanpalveluksiin tai kuuluvatko he kirkkoon.

Arvot ovat yhteisöllisiä

Luterilaisuuden kätketty ja epäsuora vaikutus näkyy suomalaisten elämässä ja heijastuu heidän arvoissaan.

Tutkimuksen mukaan luterilaiset arvot ovat vahvasti yhteisöllisiä. Niissä korostetaan yhteiseen hyvään pyrkimistä, vastuun kantamista toisista ihmisistä, työtä kutsumuksena ja palveluna sekä lasten kasvattamisen tärkeyttä.

Tutkimuksen mukaan arvomaailmaltaan luterilaisimmilla ihmisillä osallistumista hyväntekeväisyys- ja avustustyöhön motivoivat erityisesti kansalaisvelvollisuus, kristityn velvollisuus ja kutsumus. Esimerkiksi luterilaisen arvomaailman omaksuneet lahjoittavat hyväntekeväisyyteen keskimäärin 250 euroa vuodessa, kun muiden suomalaisten vastaava lahjoitussumma on noin 150 euroa.

Suomalaiset suhtautuvat hyvin myönteisesti myös kirkon julkiseen näkymiseen ja läsnäoloon yhteiskunnassa. Näin on erityisesti silloin, kun kirkon katsotaan toimivan ihmisten hyväksi, tai kirkko ylläpitää suomalaisille tärkeitä tapoja ja perinteitä.

Kirkolta toivotaan äänekkyyttä

Kolme neljästä suomalaisesta toivoo, että kirkko puhuisi yhteiskunnassa heikompiosaisten puolesta, nostaisi esiin yhteiskunnallisia epäkohtia sekä puhuisi perheiden hyvinvoinnin puolesta. Suomalaiset antavat kirkolle vahvan mandaatin käyttää ääntä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ihmiset toivovat kirkolta äänekkyyttä ja arvoista nousevia puheenvuoroja.

Tutkimuksen kirkon yhteiskunnallista asemaa koskevissa kysymyksissä tuli esiin, että kriittisyyttä kirkkoa kohtaan ilmeni erityisesti pienituloisten, opiskelijoiden ja työttömien keskuudessa. He, jotka jollakin tavalla kokevat jäävänsä syrjään yhteiskunnasta niukan elämänsä keskellä, kokevat yhteiskunnassamme epäluottamusta instituutioita ja valtaapitäviä kohtaan. Tämä näkyy myös kirkkoon kohdistuvissa asenteissa.

Kristillisiä juhlapyhiä arvostetaan

Suomalaiset arvostavat kirkollisia juhlapyhiä yhteiskunnallisen arjen ja juhlan rytmittäjänä sekä koulujen kristillissävytteisiä perinteitä. Erittäin tai melko myönteisesti Suvivirren laulamiseen kouluissa suhtautui 85 prosenttia suomalaisista.

Samoin suomalaiset suhtautuvat hyvin myönteisesti kirkolliseen työhön yhteiskunnan organisaatioissa, joissa työskentelevät muun muassa sairaala-, vankila- sekä sotilaspapit.

Kirkon nelivuotiskertomuksen tutkimuskohteena ovat olleet suomalaiset, joilla on luterilaisuuden sävyttämä elämänkatsomus. Sen sijaan aiempien tutkimusten tapaan tutkimuksessa ei korosteta luterilaisen kirkon jäsenyyttä tai suomalaisia, jotka uskovat Jumalaan kirkon opettamalla tavalla.

 


Kirkon nelivuotiskertomus

Nelivuotiskertomus kuvaa ja analysoi kirkossa ja sen toimintaympäristössä tapahtuneita muutossuuntia ja luo tilannekuvaa uskonnosta Suomessa.

Tutkimus pohjautuu useisiin erilaisiin lähdeaineistoihin: seurakunnilta vuosittain koottavat tilastot ja työntekijä- ja luottamushenkilökyselyt sekä Suomen täysi-ikäistä väestöä koskeva kysely Gallup Ecclesiastica 2015, jonka toteuttamisesta vastasi Taloustutkimus Oy.