Onko täällä lupa puhua?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Onko täällä lupa puhua?

26.10.2016

Teksti ja kuva: Seija Rytkönen

 

Kuopiossa ja Varkaudessa ryhdyttiin auttamaan yksinäisiä vanhuksia Senioripysäkin ryhmillä. Siilinjärvellä mallia sovellettiin jo nuoremmille.

Tulokset ovat lupaavia. Moni vanhus on tullut näkyväksi myös itselleen, ja on nähty jo sisäisiä kasvutarinoita.

”HelsinkiMission kehittämässä ammatillisessa Senioripysäkki-keskusteluryhmässä ikääntynyt on voinut jakaa yksinäisyyttä ja elämänkokemusta. On tullut tunne siitä, että ei ole asioidensa kanssa yksin”, kertoo Senioripysäkki-ohjaajien kouluttaja, psykoterapeutti Marjut Jaakkosela. 

Lokakuussa Kuopiossa valmistui 11 Senioripysäkki-ohjaajaa, joista kahdeksan on KYSin erikoissairaanhoidosta ja kolme on seurakunnista ja yhdistyksestä.

”Jos ikääntynyt kokee yksinäisyyttä ja haluaa Senioripysäkin ryhmään, niin kannattaa keskustella kotihoidon tai lääkärin kanssa, jotta saa meille lähetteen”, kertoo sairaanhoitaja Jenny Kampman KYSin vanhuspsykiatrian poliklinikalta.

Senioripysäkin ryhmämalli on ollut hyvä hoitomuoto lievää tai keskivaikeaa masennusta sairastaville. Seuraavat ryhmät alkavat KYSillä vuoden 2017 puolella ja ne ovat maksuttomia. Siilinjärvellä mallia sovelletaan jo nuoremmille, jossa 20–65 -vuotias voi hakeutua aikuispsykiatrian ryhmään lääkärin lähetteellä.

Teemoilla aikamatkalle

Keskusteluryhmässä on ohjaajan lisäksi 5-10 henkilöä. Kokoontumisia on viikoittain, yhteensä 15 kertaa.

”Ryhmä on aloituksen jälkeen suljettu ja luottamuksellinen. Näin voi jakaa asioita, joita teemoissa nousee”, Jaakkosela toteaa.

Teemoina voivat olla yksinäisyys, ikääntymisen tuomat muutokset, parisuhde, masennus ja häpeä.

”Tavoitteena ei ole asioiden mahdollisimman syvä käsittely, vaan vapaa keskustelu. Teemojen avulla joutuu tai saa tehdä aikamatkan menneisyyteen, kohdata nykyisyyden haasteita tai pohtia tulevaisuuttaan. Halutessaan voi olla hiljaa ja kuunnella, jos ei jaksa puhua.”

Jaakkosela lisää, että ryhmän imu alkaa kannatella jo alkumetreillä. Jaetuille ajatuksille ja tunteille löytyy uusia merkityksiä ja näkökulmia. Yksinäisyys, masennus ja ahdistuneisuus voivat lieventyä.

”Moni on kokenut, että tulee kuulluksi ja nähdyksi. Ryhmässä ollaan kuin peilisalissa. Muutoksen voi tehdä silti vain itse. Sosiaaliset taidot aktivoituvat ja ryhmään kuuluminen tuo verkoston elämään. ”

Seurakunnan ryhmään puhelinsoitolla

Seurakunnan Senioripysäkin ryhmiin ei tarvita lähetettä, vaan sinne voi ilmoittautua puhelimitse. Uusi ryhmä alkaa ensi vuonna.

”Jonkun on helpompi tulla seurakunnan ryhmään. Sovimme tapaamisen ja mietimme, onko tämä se, josta on apua ”, selvittää Kallaveden seurakunnan diakoniatyöntekijä, Senioripysäkin ohjaaja Maarit Kirkinen.

Kirkinen on ohjannut yhden ryhmän Pohjois-Savon Muisti ry:n työntekijän Tiina Halosen kanssa.

”Jakamisen mahdollisuus ja vertaisuus yksinäisyyden kokemuksista nousivat ikääntyneissä vahvasti esille. Ryhmään oli hyvä tulla ja siellä syntyi jopa ystävyyssuhteita”, Halonen ja Kirkinen kertovat.

Kotona köhnöttäjät etsinnässä

Mutta miten löytää ne kaikkein yksinäisimmät ikääntyneet, jotka eivät jaksa nousta edes vuoteesta ja joilta on kadonnut elämänhalu?

”Matalien kynnysten kautta. Teemme työtä, jotta tavoitamme heidät”, painottaa Kirkinen.

Myös Varkauden seurakunnan diakoniatyöntekijä, Senioripysäkin ohjaaja Ellen Väntti korostaa verkostoja. 

”Kovasti haluamme löytää ne kotona köhnöttäjät ja auttaa. Kirje ja puhelinsoittokin ovat hyviä keinoja kysyä: tulisitteko mukaan? ”

Senioripysäkin ryhmistä on tullut niin Varkauden kuin Kallaveden seurakunnassa onnistumisen iloa.

”Ryhmissä on noussut helpottunut huokaisu: Onko täällä lupa puhua?”

Ellen Väntti nostaa esille ohuet signaalit diakoniatyössä.

”Pitää osata avata asiat ihmisten kielelle, jotta joku uskaltaa tulla ryhmään ja kirkon pariin.”

”Ohjaaja onkin ”kätilö”, joka auttaa yksinäistä kasvun tielle. Seurakunnan ryhmässä ollutta voidaan rohkaista saamaan enemmän apua esimerkiksi masennukseen”, Väntti ja Kirkinen toteavat.